Tuu­li­voi­mal­le myötä- ja vas­ta­tuul­ta – kau­pun­kia kiin­nos­taa ve­ro­tuo­tot, si­jain­ti epäi­lyt­tää suo­je­li­joi­ta

Tilaisuudessa oli keskustelemassa noin 20 henkilöä.

Kuva: Terhi Marjakangas

Kuva: Terhi Marjakangas

Tuulivoimaa voi tarkastella mistä suunnasta tahansa. Sen osoitti keskiviikkoinen keskustelutilaisuus Kuusamossa. Jos yksi on huolissaan melusta, toinen huolehtii maisemasta, kolmas rakentamisen kotimaisuusasteesta, neljäs siitä, miten rakennelmat vaikuttavat liikenteeseen ja matkailuun, viides pelkää valtavien jääpalojen lentelyä.

Keskustelun keskiössä oli Maaninkaan kaavailtu tuulivoimahanke, joka toteutuessaan alkaisi aikaisintaan ensi vuoden syksyllä.

Kaupungin edustajien katse on hyödyissä, joita tuulivoima tuo mukanaan.

– Uuden kiinteistöverolaskelman mukaisesti laitosvero olisi 24 miljoonaa euroa Kuusamolla seuraavan 20 vuoden aikana laskettuna, laskeskeli yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Mika Mankinen.

Niin ikään maanvuokraajien Mankinen oletti saavan hyvät tulot.

– Minulla ei ole mitään faktaa, mutta oletan, että maanvuokraaja saa 10 000 euroa myllyä kohden maavuokraa vuodessa. Se on hyvä tulo maasta, joka ei käytännössä muuten tuottaisi juuri mitään.

Hankkeen työllistävä vaikutus kahden tai kolmen vuoden rakennusaikana olisi puolestaan yli 200 henkilötyövuotta.

Näitä tärkeämpi asia Mankisen mielestä on hankkeen myötä Kuusamon sähkönsaannin turvaaminen.

– Jos EPV:n tuulivoimahanke yhteismetsän maille toteutuu, hyvin todennäköisesti se tarkoittaa sitä, että pystymme saamaan yhteyden korkeajännitteelle Viipusjärveltä Maaninkaan, Maaningasta Posion keskustaan ja Posiolta Pirttikoskelle ja sieltä eteenpäin, Mankinen kertoi.

– Ilman Maaninkaa sitä ei varmasti rakenneta. Se on kallista touhua, hän jatkoi.

Osayleiskaavaluonnosvaiheessa oleva Maaningan tuulivoimahanke on siinä vaiheessa, että seuraavaksi odotetaan nähtäville osayleiskaavaehdotus ensi talvena. Keskiviikon tilaisuudessa keskustelua käytiin esimerkiksi kaavaillun puiston paikasta, joka ei ole kaikkien mieleen.

– Minusta tuo paikka on huonompia mahdollisia Kuusamossa, koska se on hienon Riisitunturin kansallispuiston välittömässä kupeessa, huomautti Pekka Virtanen.

Sinällään hanke on hänestä hyvä ja Kuusamo tarvitsee tuulivoimapuistoa.

– Vaikka tämä saasteeton energianmuoto onkin, ei alkuperäisluonnonsuojelua ei saisi unohtaa, Virtanen jatkoi.

Pentti Kurvista askarrutti tilaisuudessa etenkin hankkeen kotimaisuusaste.

– Eikö myllyt tuoda Saksasta, pohjat tehdään paikallisesti ja siten pääosa rahoista menee ulkomaille? hän kysyi.

– En toki tiedä, kun en ole hankkeessa mukana, mutta olettaisin, että tänne ei jää kuin ne kymmenen työpaikkaa sekä maanvuokratulot ja kiinteistöverotulot. Rakentamisaikaiset tulot menevät muualle, ei myllyjä ja siipiä täällä tehdä, Mankinen huomautti.

– Toki tieverkoston tekemisessä on huomattavasti maanrakennustyötä ja kaapelointityötä, yhdyskuntatekniikan lautakunnan puheenjohtaja Hannu Poussu lisäsi.

Tuulivoimamyllyjen käyttöikä askarrutti myös kuntalaisia. Jos ne kestävät 25 vuotta, kenelle niiden purkaminen kuuluu sen jälkeen?

Mankinen pohti asian riippuvan tietenkin maanvuokraussopimuksesta, mutta ei pidä mahdollisena, että myllyt jäävät ilman omistajaa romuttumaan.

– Tekniikka kehittyy ja niiden tekniikkaa päivitetään ihan samalla lailla kuin kaikessa muussakin. Ne ovat aivan liian arvokkaita sinne jätettäväksi.

Tilaisuuden lopussa järjestetty pikainen kädennostogallup Maaningan tuulivoimapuistosta sai puolen yleisön kannatuksen, puolen vastustuksen.

Paljon asioita vaikuttaa olevan tunteen mutun ja tunteen varassa.

Keskustelutilaisuus oli Kuusamon demarien järjestämä. Tuulivoima-asia kiinnosti noin kahtakymmentä henkilöä.