Suomen väestö vanhenee parin muun maan ohella nopeinta vauhtia Euroopassa. Samalla suomalaisten elinajan odote on ollut pitkään kasvussa.
Tulevaisuudessa ihmiset elävät jopa lähemmäs satavuotiaiksi, ja jo tänä vuonna syntyvien lasten odotetaan elävän huomattavasti pidempään kuin vaikkapa ikäluokka, jota itse edustan.
Katsotaanpa tätä väestön vanhenemista vaikka lukujen valossa. Kun vuonna 1990 oli yli 65-vuotiaiden osuus väestöstämme noin 13 prosenttia, vuonna 2030 heidän osuutensa on jo noin 24 prosenttia. Kun vuonna 1990 oli 65 vuotta täyttäneitä reilut 900 000, vuonna 2030 heitä on keskuudessamme jo yli 1,5 miljoonaa ja vuonna 2040 jo yli 1,6 miljoonaa.
Kertokaa minulle, kuinka tällaiselle eläkeläisten joukolle eläkkeiden maksu onnistuu, jos työssäkäyvien määrää ei saada kasvatettua ja työuria pidennettyä?
Suomen väestöllinen huoltosuhde eli huoltajien ja huollettavien määrä suhteessa toisiinsa on EU-alueen heikoin jo vuonna 2020. Ennusteiden mukaan Suomen huoltosuhde heikkenee nopeimmin EU:ssa, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Edessä on mahdoton yhtälö, ellei työuria saada pidemmiksi tavalla tai toisella.
Yksi keino on eläkeiän nostaminen. Muistamme hyvin millainen äläkkä syntyi muutama vuosi sitten, kun silloinen pääministeri Matti Vanhanen sai tuon idean Rukan ladulla. Itse asia ei vaan ole vanhentunut lainkaan ja sitä pohditaan tällä hetkellä kahdessakin työryhmässä. Nyt kannattaisi kuunnella herkällä korvalla, mitä asiantuntijat sanovat. Viimeksi lauantaiaamuna yksi maan johtavista talousasiantuntijoista Sixten Korkman patisti demareita unohtamaan vaalilupauksensa, jossa se vakuutti olla kajoamatta eläkeikään. Nythän suomalaisten todellinen eläkkeellejäämisikä on vain 60,5 vuotta. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tavoitteena on päästä siihen, että todellinen eläkeikä nousisi vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen.
Toivoa sopii, että sellaiset keinot löytyvät. Eläkeiän nostaminen ei kuitenkaan saa jäädä ainoaksi keinovalikoimaksi, vaan samaan aikaan työuria on pidennettävä myös alusta ja keskeltä. Kannustamalla opiskeluun reippaassa ajassa sekä työelämää ja työhyvinvointia kehittämällä. Silti Suomen on seurattava monien muiden Euroopan maiden esimerkkiä ja nostettava eläkeikää, halusimmepa sitä tai emme. Monissa maissa muuten eläkeikä on sidottu elinaikaennusteeseen.
Terttu Niemelä