Taivalkoskella sijaitsevassa Tyräjärvessä tehdään tutkimusta järven kunnosta. Järvellä aikaansa viettävien ihmisten puheissa järvesta ei saa hyvää kuvaa.
– Vähempiarvoinen kala on melkoinen kuormittaja tässä järvessä, pohtii Hannu Huttu Tyräjärveltä. Hän on asunut järven rannalla 58 vuotta. Näkökulmaa löytyy siis vuosikymmenten ajalta.
– Muikku melkein kääpiöityy, kun särkimassa on niin valtava, Huttu jatkaa.
Huttusen huolta jakaa Oulusta kotoisin oleva Olli Kammonen, joka on viettänyt melkein kaksikymmentä vuotta järvellä mökkiläisenä.
– Verkoissa järven tilanne näkyy, ne ovat limaisia, Kammonen kertoo.
Huoli Tyräjärvestä ei ole tuulesta temmattu: Tyräjärvi saa vesienhoitosuunnitelmassa arvosanan tyydyttävä. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus on tilannut lempääläiseltä Jami Aho Oy:lta selvityksen järven tilasta. Selvityksessä tullaan käymään myös läpi toimenpideohjelmaa, jolla järven nykytilaa voitaisiin parantaa. Taivalkosken kunta on mukana hankkeen rahoittamisessa.
– Selvityksessä tullaan katsomaan valuma-alue, eli kuormitustekijät ja se, että onko järvessä itsessään jotain järveen kohdistuvia toimenpiteitä, kertoo Arto Iwendorff, Pohjois-Pohjamaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija.
Vesienhoitosuunnitelman tarkoitus on, että kaikki järvet ovat hyvässä tilassa. Tyräjärvi on yksi Pohjois-Pohjanmaan suurimpia järviä, jotka eivät yllä hyvään arvosanaan.
Selvitystyössä tarkastellaan järven tilaa, kuormitusta sekä kalaston tilaa. Jami Aho kertoo, että paineita järvelle aiheuttaa ihmisen toimista maa- ja metsätalous. Ilmasta tuleva laskeuma aiheuttaa kuormitusta, kuten myös särkikalaston suuri koko sekä vesistön pohjaan sitoutuneiden ravinteiden vapautuminen takaisin veteen.
Fosforipitoisuus on Ahon mukaan eniten seurattu asia vesistön kuntoa arvioidessa. Tähän mennessä tutkimuksissa on selvinnyt, että pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on 10-30 mikrogrammaa litraa kohden.
Tyräjärven syvänteen pohjasta fosforia löytyy korkeampia pitoisuuksia, noin 30-40 mikrogrammaa litrassa, joka Ahon mukaan kielii sisäisestä kuormituksesta. Fosforia tulee pääosin peltoviljelystä sekä metsästä tulevasta luonnonhuuhtelusta, joka tarkoittaa luonnollisesti puroista ja ojista järveen tulevaa ravinnetta.
– Hyvässä järvessä fosforipitoisuus olisi alle 18 milligrammaa litrassa, Aho kertoo.
– Hyvinkin kuormittuneissa järvissä fosforipitoisuudet voivat olla jopa sadan mikrogramman luokkaa litrassa.
Ahon mukaan veden vaihtuvuus järvessä on pientä. Se tarkoittaa, että vesi ei vaihdu nopeasti ja järvi on herkkä kuormitukselle.
– Sisäiseen kuormitukseen koitamme saada selvyyttä vesinäytteilllä. Lisäksi otamme kahdesta syvänteestä näytteitä, joista tarkastalemme fosforin määrä, Aho kertoo tulevista tutkimuksista.
Tutkimusnäytteitä tullaan ottamaan myös kevään sulamisvesista laskuojista ja puroista.
Maastossa tutkitaan parhaimmillaan Ahon mukaan jopa 300 kohdetta, joilla käynti tiedustellaan ennakkoon maanomistajilta.
Lisäksi toteutetaan vesiensuojelutoimenpiteitä sekä kolme esimerkkisuunnitelmaa kuormituksen vähentämiseksi.
Heinäkuussa ja elokuussa Tyräjärvellä tehdään koekalastusta, jolla saadaan kokonaiskuva järven kalakannan rakenteesta.
– Selvitys on valmis marraskuun puoliväliin mennessä, Jami Aho lupaa.
