Kolumni

Tyt­tö­jä­kin pitää kan­nus­taa liik­ku­maan

Alakerta | Jaana Kangas / jaana.kangas@koillissanomat.fi

Hämmästyin suuresti kun kuulin, että Nilon yläasteella tyttöjen liikuntatunnit pidetään pääasiassa koulun liikuntasalissa, kun taas pojat liikkuvat liikuntahallilla. Koulun rehtori Jaana Lifflanderin mukaan se oli liikunnanopettajien oma toive ja valinta.

En osaa sanoa, mitkä ovat olleet liikunnanopettajien perustelut sille, että tytöille riittää koulun pieni liikuntasali. Tällainen tilajako antaa täysin väärän kuvan nuorille: että tyttöjen liikunta ei ole yhtä tärkeää ja hyvää kuin poikien liikunta.

Ymmärrän kyllä, että teini-ikäisten tyttöjen liikuntatunnit eivät välttämättä ole kaikkein vauhdikkaimpia. Asenneongelmat tuskin ovat muuttuneet omista yläkouluajoistani. Muistan liikuntatuntien olleen toisinaan tavattoman tylsiä, kun ikätoverini pelkäsivät, että liikuntatunnilla tulee hiki tai kynsi katkeaa.

Siitäkin huolimatta pelasimme isossa liikuntasalissa sählyä kaukalossa sekä koripalloa, käsipalloa ja futsalia koko kentän pituudella. Välillä sali piti jakaa puoliksi poikien kanssa, mutta suurimman osan ajasta sali oli yksin jomman kumman ryhmän käytössä. Toinen ryhmä harrasti silloin ulkoliikuntaa tai oli pienemmässä koulun liikuntasalissa.

Samanlainen vuorottelu Nilon koulun liikuntasalin ja liikuntahallin käytössä onnistuisi varmasti Kuusamossakin. Se olisi myös tasa-arvoinen ratkaisu. Sekä tytöille että pojille pitää tarjota tasapuoliset mahdollisuudet löytää liikunnan riemu.

Suomessa liikuntatunneilla oppilaat jaetaan edelleen sukupuolensa mukaisiin ryhmiin. Siitä pitäisi luopua. Molemmista ryhmistä löytyy sekä urheilullisia että liikunnasta vähät välittäviä yksilöitä. Taidot, mieltymykset ja fyysiset ominaisuudet eivät jakaudu sukupuolen mukaisesti.

On tyttöjä, jotka tykkäävät pelata rajusti. On poikia, jotka haluavat tanssia. On lapsia ja nuoria, jotka eivät koe biologista sukupuoltaan omaksi.

Aikuisina työpaikan tai kaveripiirin harrasteporukoissa naiset ja miehet pelaavat yhdessä. Minun kokemukseni mukaan naiset ovat näissä ryhmissä vähemmistössä. Epäilen yhdeksi syyksi sitä, että naiset pelkäävät pelata miesten kanssa.

Ja se johtuu siitä, ettei ole totuttu pelaamaan yhdessä.

Jaana Kangas

”Ikätoverini pelkäsivät, että liikuntatunnilla tulee hiki tai kynsi katkeaa.