Kaikki pikkuvauvojen vanhemmat tietävät, että elämä uuden perheenjäsenen kanssa muuttaa arkirutiineja. Kahdeksan tunnin katkottomat yöunet ovat muisto vain, ainakin joksikin aikaa.
Kuusamolaisen Katrin kohdalla kävi kuitenkin niin, että uni katosi lapsen myötä kokonaan.
– Olin ennen aivan loistava nukkuja, nukuin päiväuniakin. Sitten, kohta neljä vuotta sitten, sain toisen lapseni ja nukkuminen loppui siihen. En enää vain saanut nukuttua, en yöllä enkä päivällä päiväunia.
Katrin mukaan unettomuus tuntui käsittämättömältä – ja käsittämättömän pahalta. Hän koki olonsa lopen uupuneeksi, mutta unenpäästä ei yksinkertaisesti saanut kiinni.
– Edes kanssaeläjä, oma puoliso, ei välttämättä ymmärrä unettoman tilannetta, ja kyllä sen ymmärtää. Eihän sitä voikaan käsittää, jos ei ole itse kokenut.
Tällä hetkellä Katri nukahtaa ja nukkuu kohtuullisen hyvin, joskin unilääkkeiden tuella. Lääkkeet hänelle määräsi Kuusamon mielenterveyspoliklinikalla työskentelevä lääkäri, joka tunsi Katrin entuudestaan hoidettuaan tätä mielenterveysongelmiin liittyen.
Lisäksi Katri hakeutui uniryhmään harjoittelemaan nukahtamista ja nukkumista helpottavia tekniikoita.
– Ryhmästä sain mukaani eväitä, joilla voin auttaa itse itseäni. Toisaalta ryhmässä käyminen oli aina myös rentoutumishetki kiireiselle kotiäidille.
– Ehkä tärkeintä oli sittenkin havahtuminen. Minun lisäkseni ryhmässä oli neljä muuta naista, jotka kaikki olivat minua vanhempia. Oli silmiä avaavaa huomata, että niin monen ikäiset kärsii unettomuudesta, enkä minä ole yksin.
Katrin nimi muutettu.
