Politiikassa mukana olevan on jatkuvasti etsittävä terveen epäluuloisuuden ja vainoharhaisuuden rajaa. Me pitkän linjan vihreät ja luonnonsuojelijat olemme yleensä oppineet aika epäluuloisiksi.
Kuinkahan monta kertaa muka lopullisesti haudattu suunnitelma Vuotoksen altaan rakentamisesta on kaivettu uudelleen esiin? Jo tehtyjä suojelupäätöksiä yritetään erilaisilla verukkeilla saada vesitetyiksi.
Lautakuntien, hallitusten ja valtuustojen esityslistat ovat liitteineen usein huomattavan paksuja. 200-sivuinen ei ole harvinaisuus ja yli 300-sivuinenkin mahdollinen. Jos päätösehdotus annetaan maininnalla ” esittelytekstin mukaan” ja hyväksytään yksimielisesti, katsotaan sen esittelyteksteineen sitovan kaikkia.
Kunnon skeptikon on siis oltava valppaana ja syynättävä, ettei päätökseen, joka koskee koirankopin purkamista (ollut hallituksen listalla kai 1990-luvulla) sisälly vaikkapa lausetta ”Kuusamoon on perustettava uraanikaivos ja ydinvoimala”.
En lukisi itseäni sentään kaikkein epäluuloisimpiin. Jos esimerkiksi koiraspuolisia kaupungin kärkipoliitikkoja, virkahenkilöitä ja liike-elämän johtoa on nähty illalla yhdessä ravitsemusliikkeessä, pidän minäkin toki mahdollisena, että he istuvat siellä punomassa juonia vihreiden nujertamiseksi ja Kuusamon luonnon tuhoamiseksi. Aivan satavarma en kuitenkaan siitä ole, vaan otan huomioon senkin vaihtoehdon, että he vetelehtivät kuppilassa ensisijaisena tavoitteenaan latkia kaljaa ja töllötellä tissejä.
Pahimpia epäilyksiä herättää tällä hetkellä Kuusamoon väkisin vastoin enemmistön tahtoa puskeva kaivosyhtiö, joka valuttelee mediaan äitelää siirappia ja pitää puolueiden luottamushenkilöille sparraukseksi kutsuttuja propagandatilaisuuksia. Sparrausta harjoittivat ennen nyrkkeilyn harjoitusvastustajat, mikä voisi antaa räväkän kuvan yhtiön käyttämistä taivuttelumenetelmistä. Sanalla näyttäisi olevan uusiomerkitys.
Poistuessani 20.5. valtuuston iltakoulun jälkeen salista alakertaan johtavaan portaikkoon tuli oven kohdalla vastaan mieskolmikko, joista yhden äidinkieli ei ollut suomi. Taisin jopa kiittää oven avaamisesta. Alakertaan ehtineeltä puoluetoverilta kuulin, että siinä olivat mm. Thomas Hoyer ja Jussi Lähde Latitudesta. Kepulaisten sparraus oli alkamassa. Nyrkkeilyhanskoja en kolmikolla nähnyt. Taitavat luottaa pehmeämpiin menetelmiin. Varsinkin ankkamallikaavan puolesta äänestäneiden keskustalaisten selkäranka on nyt koetuksella. Sparrauksen kohteena olevien on muistettava, että yhtiön itse jakama tieto ei voi olla puolueetonta.
Kun tapasin kaivosyhtiön (silloinen nimi Dragon Mining) Kuusamossa paikan päällä olleen edustajan Ilpo Mäkisen ensimmäistä kertaa lukion aulassa ja kättelin häntä, lausuin edellisen vaalikauden vihreän valtuutetun seistessä vieressäni sanatarkasti:”Olemme vihreiden valtuutettuja ja ensisijainen tavoitteemme on yksiselitteisesti estää kaivoksen tulo”.
Tähän Mäkinen vastasi: Se on hyvä, että sulla on kanta asiaan.
Monilta edellytetään nyt kannan horjumatonta säilymistä. Vaikka akkamalli sai pakit, mahdollisuus estää kaivos kaavoituksella on ympäristöjuridiikan asiantuntijoiden mukaan edelleen olemassa.