Kolumni

Us­kon­nol­li­nen peruste ei oikeuta epä­kun­nioi­tuk­seen - uusi avio­liit­to­la­ki voimaan maa­lis­kuus­sa

-

Tasa-arvoinen avioliitto laki astuu voimaan maaliskuussa 2017. Tähän liittyen on Helsingissä ollut meneillään piispainkokous, jossa Suomen arkkipiispat keskustelevat uuden lain vaikutuksista kirkon vihkioikeuteen.

Kokouksen avauspuheesta vastasi, paljon julkisuudessakin esillä ollut, Turun ja Suomen arkkipiispa Kari Mäkinen. Mäkinen on niitä harvoja uskonnollisia ihmisiä, joita jopa minä voin siteerata. ” Uskonnollinen perustelu ei tee loukkaavaa ja haavoittavaa puhetta hyväksyttäväksi”, hän kertoo piispainkokouksen avauspuheessaan.

Uskonto on jokaisen henkilökohtainen vakaumus, mutta sitä ei kuulu sotkea politiikkaan sokeasti. Kirkon oppien mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen, mutta on muistettava, että kirkon tulee kohdella kaikkia ihmisiä tasa-arvoisesti.

Kaikilla on oikeus rakastaa ja tulla rakastetuksi, juuri tämän takia myös kaikilla on oikeus avioliittoon. Avioliittoa ei saa estää kirkkopoliittisin perustein. Kirkon oppien tulisi kehittyä samaan tahtiin kuin yhteiskunnankin.

Kirkon tehtävänä on palvella ja auttaa ihmistä, joka tarvitsee tukea uskosta. Tähän ei saa vaikuttaa mikään, oli se sitten sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen. Elämme tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, jossa tulee osoittaa kunnioitusta kanssaeläjille.

Pappien vihkioikeus perustuu avioliittolakiin. Uusi laki ei kuitenkaan muuta kirkon omaa päätäntävaltaa vihkimisestä. Jos pappi vihkii homoparin kirkon päätöksen vastaisesti, hän joutuu tuomiokapitulin eteen. Netissä on myös adressi, jossa halutaan erottaa arkkipiispa Mäkinen hänen tasa-arvoista avioliittolakia puoltavien puheittensa takia.

Miksi omat uskonnolliset päämäärät on laitettava muiden ilon ja hyvinvoinnin edelle?

Kirkko miettii tällä hetkellä luopuvatko he vihkioikeudesta vai eivät. Piispainkokous päätti, että avioliittolain uudistusten vaikutusta vihkioikeuteen aletaan kartoittamaan laaja-alaisesti. Kartoituksen tulokset käsitellään loppuvuodesta piispainkokouksessa.

Miksi omat uskonnolliset päämäärät on laitettava muiden ilon ja hyvinvoinnin edelle?