Kolumni

Uusi sii­vous­loh­du­tus

Alakerta | Riina Puurunen/ riina.puurunen@koillissanomat.fi

Ai niin vai, että sotkuinen koti kertoo luovuudesta. Minusta se kertoo siitä, että meillä ei ole siivottu.

MTV3:n lifestyle-sivun esittelemän uusimman tutkimuksen mukaan sotkuiset ihmiset voivat olla jopa neroja. Aivan varmasti voivat, mutta ikävintä on löytää itsensä tilanteesta, jossa tietää varsin hyvin että ei ole nero, mutta koti on silti hujanhajan.

Uusin tutkimus, josta jutussa ei kerrottu sen enempää, kuulostaa mittatilaustyöltä. Kun Marttojen siivouslohdutus - kaappeja ei tarvitse siivota jouluksi, jos ei aio viettää jouluaan kaapissa- ei enää toimi, täytyy yrittää uskotella itselleen, että sekä puhtaiden että likaisten pyykkien kasat, nurkista keskilattiaa kohti vyöryvät pölyt ja täyteen lastattu sohvapöytä kertovat vain siitä, että minulla on tärkeämpääkin tekemistä kuin siivoaminen. Kaikki aikani menee siihen, että olen sohvalla luova.

Sotkuista työpöytääkään ei pitäisi aliarvioida. Siinä tärkeimmät työt ovat päällimmäisenä ja vähemmän tärkeät lymyilevät alimmaisissa kerroksissa.

Jotain nerokasta siinä on, että antaa töiden lajittelun tapahtua näin ikään kuin vaivihkaa. Sen täytyy liittyä myös siihen, että sotkuiset ihmiset uskaltavat ottaa riskejä. Aina silloin tällöin menee joku työ hukkaan.

Sotkussa ja kaaoksessa ikävintä on juuri se, ettei löydä mitään. Kyllä siinä luovuus kuihtuu, kun vesivärien etsimiseen menee puoli tuntia, ompelupöydän raivaamiseen ilta ja kaikki kodin koristelu jää tekemättä siksi, ettei mikään näytä hyvältä sotkuisessa kodissa.

Tutkimuksen mukaan sotkuiset ihmiset pitävät yksinkertaisista asioista, ovat innovatiivisia ja valoisia persoonia.

Siitä on valoisuus kaukana, kun etsin aamulla vaatteita. Innovatiivisuuteni riittää juuri ja juuri siihen, että keksin mihin rojuja raivaisin ja yritän pitää mielen valoisana, kun konttaan kolmatta kertaa vinttikomerossa päälle vyöryvien vanhojen takkien ja hyllyltä putoilevien kenkien ristitulessa. Koska luistimia ei löydy, menen ja ostan uudet. Kuinka innovatiivista.

Silläkin uhalla, että en ole nero, luova ja valoisa, myönnän pitäväni järjestyksestä. Pyydän vähintäänkin hallittua kaaosta, joka ehkä näyttää sotkuiselta, mutta jossa tavarat ovat tietopaikassa, ettei tarvitse joka vuosi hankkia uusia jouluvaloja.

”Kaikki aikani menee siihen, että olen sohvalla luova.