Kolumni

Uusien maan­mies­ten paas­ton­ai­ka al­ka­mas­sa - tästä syystä kris­tit­ty kun­nioit­taa ra­ma­da­nia

Kun suomalainen kuulee sanan paasto, hänen mieleensä nousee todennäköisesti kuva laihduttajasta litkimässä ateriankorvikekeittoa tai Jeesus. Niistähän valtaväestön keskuudessa paastossa usein on kysymys: useammin laihduttamisesta ja harvemmin pääsiäistä edeltävästä 40 päivän paastosta. Kyseisen paastonajan esikuvana on Jeesuksen yhtä pitkä paasto autiomaassa ennen hänen julkisen toimintansa aloittamista.

Näin 2010-luvulla monille maamiehillemme paasto tarkoittaa kuitenkin jotakin aivan muuta. Ennen turvapaikanhakijoiden suurinta saapumispiikkiä Suomessa asui noin 60 000 muslimia, nyt siis todennäköisesti useampi tuhat enemmän.

Oli suomalaismuslimien tarkka määrä mikä hyvänsä, kotimaassamme asuu joka tapauksessa tänä päivänä merkittävä islaminuskoinen vähemmistö, jolle paasto merkitsee kuukauden pituista nuhteettomuuden aikaa, ramadania.

Ramadanin eli paastokuukauden ajankohta määräytyy islamilaisen kuukalenterin mukaan. Tänä vuonna sen alkaminen osuu ensi maanantaille ja päättyminen heinäkuun 7. päivälle.

Tunnetuin ramadaniin kuuluva konkreettinen teko liittyy juuri paastoamiseen. Ramadania viettävät muslimit eivät syö eivätkä edes juo auringon ollessa ylhäällä. Täällä Pohjois-Suomessa, jossa aurinko painuu mailleen hädin tuskin ollenkaan, muslimit tosin saattavat noudattaa paastotessaan joko Mekan tai esimerkiksi sukunsa kotimaan auringonnousu- ja -laskuaikoja.

Paastokuukautena päiväsaikaan kiellettyä ovat ruokailemisen ohella myös muut ruumiilliset nautinnot kuten tupakointi ja seksi. Niiden sijaan päivät omistetaan rukoukselle (viidesti päivässä) sekä hyvän tekemiseen.

Viime kesänä ramadanin alla Ylelle haastattelun antaneen Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaamin Anas Hajjarin mukaan ramadanin ideana on nimenomaan pyrkiä ”kaikkeen mahdolliseen hyvään käyttäytymiseen sen kuukauden aikana.”

Hajjarin lausunnossaan kuvaama ramadan kuulostaa varsin kunnioitettavalta tavalta ilmentää omaa uskoa. Itse asiassa oman henkilökohtaisen ”hyvän käytöksen kuukauden” pitäminen saattaisi olla hyödyksi itse kullekin. Siis ihan ilman tunnustuksellisuutta ja uskonnosta riippumatta.

Jos oman käytöksensä kehittäminen ei kiinnosta, nautitaan joka tapauksessa siitä, että monet uudet maamiehemme ja naisemme ovat sitoutuneet tekemään niin.

Tänä vuonna ramadanin alkaminen osuu ensi maanantaille.

Jutun otsikkoa muokattu 6.6. klo 14.44.