Alakerta | Suvi Peltola / suvi.peltola@koillissanomat.fi
Seuraava perustuu tositapahtumiin. Tai ei pelkästään perustu, vaan seuraava todella tapahtui viikko sitten torstaina Kuusamon K-citymarketin pihalla.
Parkkeerasin autoni jo tavaksi tulleeseen tapaan Shellin bensapumppuja vastapäätä. Nousin autosta, lukitsin ovet ja suuntasin kohti marketin pääovea. Jo kaukaa huomasin oven edustalle pystytetyt sinisävyiset kyltit ja muutaman niin ikään sinisävyiseen liiviin sonnustautuneen naisen.
Pari askelta otettuani tunnistin mainokset kokoomuksen vaalimainoksiksi.
Kymmenkunta metriä ennen kaupan ovia sain rinnalleni toiselta puolelta parkkialuetta saapastelleen mieskaksikon. Samaan aikaan kokoomuksen naiset äkkäsivät meidät ja rykäisivät kurkkunsa auki keskustelunavausta enteillen.
Siitä seurannut sananvaihto oli sekä hämmentävä että surullinen.
Vaalityöntekijä: ”Tervetuloa juttelemaan Mari-Leena Talvitien (kokoomuksen kansanedustajaehdokas) kanssa!”
Toinen rinnallani kävelleistä miehistä: ”Juu ei kiinnosta.”
Vaalityöntekijä: ”Mutta tokihan teitä kiinnostaa, miten rahat tässä maassa käytetään?”
Toinen rinnallani kävelleistä miehistä: ”Ei kiinnosta. Minulla menee nykyään kaikki rahat viinaan.”
Viimeisen kommenttinsa jälkeen minä ja miehet olimme ehtineet kaupan ovelle asti. Astuimme sisään ja jätimme vaalityöntekijät tekemään tuttavuutta uusien kasvojen kanssa. Toivon mukaan paremmalla menestyksellä, mitä kuitenkin uskallan epäillä. Ikävä kyllä pelkään, että kanssani samaan aikaan kauppaan kävelleiden miesten asenne vaalityöntekijöitä kohtaan ei ole lainkaan poikkeuksellista.
En sääli kansanedustajaehdokkaita. He tekevät vaalityötä, koska pyrkivät hyväpalkkaiseen työhön päättämään muiden suomalaisten asioista. Heidän on syytäkin uskaltautua kansan pariin.
Kansalaisille minulla sen sijaan on pari toivetta. Ensinnäkin haluan muistuttaa, että käytöstavat saa ja pitää hallita myös silloin, kun joutuu tekemisiin omiin näkemyksiin nähden vastakkaisia arvoja ajavien ihmisten kanssa. Lisäksi toivon itse kunkin muistavan, että kieltäytymisen voi suorittaa kohteliaasti. Se käy itse asiassa todella helposti.
Sanomalla pelkän ei:n sijaan kiitos ei.
Suvi Peltola
suvi.peltola@koillissanomat.fi