Alakerta | Suvi Peltola / suvi.peltola@koillissanomat.fi
Kaikkein parhaimmat sarjakuvat onnistuvat kiteyttämään suuriakin pulmia, epäkohtia tai tunteita muutamaan pieneen ruutuun. Yksi osuvimmista viime aikoina itseäni vastaan tulleista sarjakuvista on Sebastian Nyberg -nimisen piirtäjän strippi, jossa käsitellään pakolaisia.
Stripin idea on yksinkertainen: jokaisessa neljässä ruudussa seisoo sama mies paasaamassa päättymättömältä vaikuttavaa listaa kaikista hänen havaitsemistaan epäkohdista. Miehen mielestä on niin, että ”ennen Syyrian pakolaisten auttamista meidän pitää ensin hoitaa suomalaisten omat asiat kuntoon!” Hänen mukaansa kuntoon tulee saattaa ”sotaveteraanit, vanhukset, vammaiset, työpaikkakiusaaminen, sairaat lapset, homekoulut, asuntopula, asuntokupla, kuplamuoviaddiktiot, punkit, Bodomjärven murhat, naapurin Anteron rikkinäinen polkupyörä, Jutta Urpilaisen glamourkissakuvien poistaminen netistä, liian karhea wc-paperi ja Jussi Halla-ahon tunteet.”
Kuusamosta käsin tarkasteltuna paasaavan miehen listaa voisi jatkaa esimerkiksi autojen eteen poukkoilevilla poroilla, hautakukkia syövillä poroilla ja kevyenliikenteenväylille kakkivilla poroilla. Ovathan ne nyt todella ikäviä. Jos kaikki vääryydet tulisi korjata ennen pakolaisten auttamista, pitäisi jotakin tehdä myös huonosti hoidetuille laduille, huonosti auratuille teille ja huonosti käyttäytyville mopopojille.
Henkilökohtaisesti taas tarvitsisin hampaiden valkaisua, kulmien nyppimistä ja jotakuta ripustamaan yhden pitkään ripustamista odottaneen taulun. Tiskiallaskin on sitä paitsi täynnä ja pölyt pyyhkimättä.
Tässä vaiheessa on pakko kysyä: Onko tekemättömien töiden ja korjaamattomien epäkohtien listalla loppua? Voimmeko ikinä saada Suomesta sellaista onnelaa, että olisimme vihdoin valmiita auttamaan muiden maiden kansalaisia? Entä oma elämämme, voiko se koskaan olla niin hyvää, että pystymme kohottamaan katseemme omasta navastamme ja näkemään muiden hädän?
Sebastian Nybergin sarjakuvan viimeisessä ruudussa paasaajan paasaus keskeytetään torven töräytyksellä. Vasta silloin kaikesta havaitsemastaan vääryydestä likimain huumaantunut mies ymmärtää lopettaa saarnansa. Vasta suoraan korvakäytävään tuutattu ääni havahduttaa hänen oman mielensä mekastuksen.
Mikähän havahduttaisi tosielämän paasaajat?
Suvi Peltola