Kolumni

Vain yksi kah­des­ta­kym­me­nes­tä

Alakerta | Suvi Peltola / suvi.peltola@koillissanomat.fi

Kuka tietää, minkä asian tai ihmisen kunniaksi liputettiin eilen? Vinkiksi voin antaa, että kyseessä oli ainoa liputuspäivä, jossa pääosaa esittää nainen.

Suomessa on yhteensä kuusi virallista liputuspäivää ja 14 muuta liputuspäivää. Virallisten liputuspäivien joukkoon kuuluvat muun muassa itsenäisyyspäivä joulukuun kuudentena ja Suomalaisen työn päivä vappu toukokuun ensimmäisenä. Muita liputuspäiviä taas ovat esimerkiksi Eurooppapäivä (9.5.) ja ruotsalaisuuden päivä (6.11.)

Iso osa muista liputuspäivistä on kuitenkin omistettu maamme merkkihenkilöille. Tai pitäisi kai sanoa merkkimiehille. Liehutamme lippuja vuoroin Runebergille, Agricolalle, Snellmanille, Leinolle, Kivelle ja Sibeliukselle. Hyvä niin, sillä kukin edellä mainituista herroista on liputuspäivänsä ansainnut.

Vuodessa on kuitenkin 365 päivää. Jos ja kun olemme aloittaneet perinteen, jossa liputamme suuria tehneiden suomalaisten puolesta, emmekö voisi olla tasapuolisia? Emmekö voisi omistaa edes muutamaa päivää Suomen historian tärkeille naisille, esimerkiksi Hella Wuolijoelle, Tove Janssonille, Helene Schjerfbeckille ja Miina Sillanpäälle?

Hekin olisivat sen ansainneet!

Joko muuten ratkaisitte alussa esittämäni kysymyksen? Kenen vuoksi eilen liputettiin? Oikea vastaus on nainen nimeltä Minna Canth. 1800-luvun loppupuolella elänyt lehtinainen, kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja tunnetaan etenkin kärkevästä kynästään ja näytelmistään kuten Papin perhe ja Anna Liisa.

Vuodesta 2007, tasan 110 vuotta Canthin kuoleman jälkeen, hänet on tunnettu myös ainoana suomalaisnaisena, jolla on oma liputuspäivä. Päivän virallinen nimi on ”Minna Canthin ja tasa-arvon päivä”.

Kysymystentäyteisen tekstisi loppuun vielä yksi kysymys: Miksi tasa-arvon päivää tarvitaan? Jos edellä olevat tiedot liputuspäivien välisestä epäsuhdasta eivät riitä perusteluksi, voin luetella muita edelleen yhteiskunnassamme hiertäviä epätasa-arvoisia asioita. Niihin kuuluvat muun muassa palkkaerot ja naisiin kohdistuva väkivalta. Siihen liittyen Suomea on moitittu YK:sta asti. Toisaalta myös miehet kokevat epätasa-arvoista kohtelua esimerkiksi huoltajuuskysymyksissä.

Siksi tasa-arvon päivää tarvitaan.

Suvi Peltola

”Miehet kokevat epätasa-arvoista kohtelua esimerkiksi huoltajuuskysymyksissä.