Kolumni

Va­lit­ta­jien val­ta­kun­ta

Alakerta |Helena Matila / helena.matila@koillissanomat.fi

Olipa taas kamala aamu. Väsytti niin mahottomasti ja puurokin kiehui yli. Sopivia vaatteita ei tahtonut löytyä eikä hiuksetkaan alkaneet yhteistyöhön. Joku oli taas puristanut hammastahnatuubin keskeltä littanaksi ja toinen hanska oli hukassa. Lapsetkin kiukutteli. Sitten se vasta alkoikin ärsyttää, kun ulos pääsi. Taas oli tullut lunta ja tuuli vielä oli pyörtänyt sen sellaisiksi valleiksi pihakujalle, että polvia myöten sai lumessa tarpoa. Ja kun tuo aurauskaan ei toimi. Arvaa harmittiko..

Minua niin ärsyttää ihmisten ainainen valittaminen, siispä tässä kirjoituksessa valitan minäkin, valittajista. On raskasta kuunnella ihmistä, joka löytää kaikesta asioiden negatiiviset puolet.

Esimerkiksi lumi ja sen sijoittuminen joidenkin mielestä väärään paikkaan ovat ärsyttäneet monia jälleen tämän talven aikana. Sen on saanut todeta joka ikinen aamu Meille soitettiin -palstaa ja Facebookin päivityksiä lukiessa. Se nyt vaan on tosiasia, että näillä korkeuksilla sitä lunta tulee, joka talvi ja keskimääräisesti vieläpä aika runsaasti. Sitä voi joko muuttaa pois tai sitten vaihtoehtoisesti hyväksyä tämä maantieteellinen fakta ja keskittyä etsimään hyviä puolia lumestakin.

Koillismaan kesä on onneksi vähäluminen. Tosin sitten tulevat hyttyset, koirankakat ja pihoille tunkeilevat porot.

Kunpa valituskärpäsen pureman saaneet pysähtyisivät miettimään sen ainaisen valittamisen sijaan ja opettelisivat ajattelemaan asioita positiivisemmin. Se parantaa elämänlaatua huomattavasti. Intohimoisesti palava valituksen liekki vaatii reilusti polttoainetta, on raskasta ja kuluttavaa niin itse valittajalle kuin lähimmäisellekin.

Valittaminen ei yleensä johda mihinkään muuhun, kuin entistä ikävämpään tunnelmaan. Siitä tulee helposti tapa, jopa niin oleellinen osa omaa persoonaa, ettei sitä edes huomaa ennen kuin joku ulkopuolinen huomauttaa siitä. Valittamalla onnistuu helposti karkottamaan mahdolliset uudet tuttavuudet ympäriltään.

Toisaalta, jos on aikaa nurista ja valittaa jostakin, on myös aikaa tehdä jotain asialle. Jos taas et voi muuttaa asiaa, muuta asenteesi.

Tulipahan vähän valitettua. Ei sitten muuta, kuin aurinkoista päivää kaikille!

Helena Matila

”Intohimoisesti palava valituksen liekki vaatii reilusti polttoainetta.