Kolumni

Va­li­tus­kier­re taas pelkona

Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi

Miten huolehditaan kuusamolaisten metsänomistajien oikeusturvasta, kyseli kaupunginvaltuutettu Heikki Kallunki valtuuston kokouksessa maanantaina. Kallunki sai huolelleen taustatukea salista muun muassa Hannu Tuovilalta.

Kallunki toimii Suomen suurimman yhteismetsän, Kuusamon yhteismetsän, hoitokunnan puheenjohtajana, joten hänellä on hyvä tuntuma metsänomistajien mielipiteistä.

Metsänomistajat pelkäävät jäävänsä kaivossodan panttivangeiksi, jos ja kun maankäyttöä ryhdytään kaavoituksella sääntelemään nykyistä tarkemmin kaivosten pelossa. Sääntely voi tarkoittaa esimerkiksi hakkuilta vaadittavaa maisematyölupaa, johon metsänomistajat suhtautuvat penseästi.

Metsänomistajien ynseys esimerkiksi maisematyölupaa kohtaan ei johdu luvan hakemisesta itsestään, vaan pelosta joutua vuosien valituskierteeseen.

Kuvitellaan tilanne, että metsänomistaja päättää hakata metsäänsä ja hän hakee maisematyölupaa kaupungilta. Kaupunki, esimerkiksi lupa- ja valvontajaosto, näyttää hakkuille vihreää valoa.

Syntyy päätös ja samalla valitusoikeus.

Eikä tarvita kuin yksi innokas valittaja, ja metsänomistaja on nalkissa. Hallinto-oikeuden päätöstä odotellessa metsäpalsta saattaa pysyä koskemattomana jopa vuosia. Entäpä jos valittamisesta tulee maan tapa?

Taustalla jäytävät lähiaikojen ja menneiden vuosien metsäkiistat.

Kaivoskiistassa metsätaloudesta on puhuttu vähän, kun sitä vertaa matkailun saamaan sinänsä ansaittuun huomioon. Matkailu ja metsätalous voivat joutua epäsuorasti napit vastakkain. Kaivosta kuolemakseen pelkäävä matkailu haluaa mahdollisimman tiukan sääntelyn, kun taas metsätalous ei tunnu kaipaavan yhtään lisää kotikutoista määräilyä lainsäädännön lisäksi.

Vallitsevan käsityksen mukaan oikeusvaikutteinen kaava on Kuusamon kaupungin tehokkain keino häätää kaivostoiminta pois matkailun kannalta kriittisiltä alueilta, käytännössä Ruka - Kitka - Oulanka -luontokolmiosta. Jotta kaivoksista päästäisiin, on alueet kaavoitettava muuhun kuin metsätalouskäyttöön – ja törmätään sääntelyyn.

Perinteiset elinkeinot ovat monin langoin sidoksissa toisiinsa. Matkailu tarvitsee metsänomistajien suopeuden, koska kelkka- ja hiihtoreitit kulkevat suurelta osin yksityisten mailla. Perinteisten metsänomistajien on ymmärrettävä, että metsällä on muutakin arvoa kuin tukista saatava hinta.

Paljon puhutusta yleiskaavasta tulee työ, joka todella mittaa kuusamolaisten kyvyn tehdä kompromisseja yhteisen hyvän eteen.

Petri Karjalainen

”Oikeuden päätöstä odotellessa metsäpalsta saattaa pysyä koskemattomana jopa vuosia.