Ei oikein saalista tullut tällä kertaa, Talvisärkiprojektin projektipäällikkö Manuel Deinhardt ja ammattikalastaja Juha Korhonen saattoivat todeta käytyään kokemassa Kuusamojärvellä olevat rysät ja katiskat viime keskiviikkona.
Pyydyksissä oli jonkin verran himoittuja särkiä, mutta ei vielä oikein kunnolla leivän jatkeeksi.
Miesten mielestä suuri syy kehnoon saaliiseen on ajankohtaan nähden huonoilla valo-olosuhteilla.
– Kun aloitimme helmikuun lopussa, lunta ei ollut jäällä juuri nimeksikään. Näin valo pääsi jään alle, särjet liikkuivat ja saalista tuli. Kun sitten huhtikuun 10. päivänä tuli kova lumimyräkkä, saaliit hyytyivät siihen. Valolla on iso vaikutus. Jopa maaliskuun lopun valo-olosuhteet olivat paremmat kuin nyt, Deinhardt sanoo.
– Sama tilanne oli särjen SM-pilkinnässä. Tänä vuonna kisan särkisaaliit olivat tosi pienet verrattuna edelliseen vuoteen, koska nyt jään päällä on paljon lunta eikä valo pääse jään alle. Talvi on ollut huono, kun on ollut valkeaa jäätä ja lunta, Korhonen vahvistaa.
Deinhardt ja Korhonen pyytävät kevätjäiltä särkiä Talvisärkiprojektin merkeissä. Tarkoituksena on selvittää, voisiko särjenpyyntikautta näin pidentää kevättalven kylmien vesien aikaan ja laajentaa ammattikalastajien repertuaaria.
Pyynnissä on useampia niin sanottuja vanneperärysiä sekä joukko katiskoita. Kaikissa pyydyksissä oli kyllä särkiä muutamasta kilosta lähes pariinkymmeneen kiloon, mutta enemmänkin olisi mahtunut. Lisäksi oli jonkin verran pieniä ahvenia sekä muutama made, jotka pantiin takaisin veteen. Yhden rysän iso made oli aiheuttanut sen, että rysässä ei ollut lainkaan särkiä, koska särjet pelkäävät isoja petokaloja.
Korhosen mukaan särjen pyynti kannattaisi kevätjäiltä, jos päiväsaalis käsittelykelpoista kalaa olisi pienellä rysämäärällä runsaat 200-300 kiloa. Etelä-Suomessa särkiä on pyydetty kevätjäiltä katiskoilla. Siellä pyynti aloitetaan, kun lumi häviää jäältä.
