Vältä lu­mi­so­keus, suojaa silmät – Ke­vät­han­gil­ta saa lähes kak­sin­ker­tai­sen määrän au­rin­koa

Kun kevätaurinko paistaa ja hanki kimmeltää, on hyvä hiihtäjän hiihdellä. Kaikkihan tietävät, että tuolloin paljas iho kannattaa suojata, muuten se palaa. Sama voi käydä silmille, jos aurinkolasit eivät ole matkassa.
Kun kevätaurinko paistaa ja hanki kimmeltää, on hyvä hiihtäjän hiihdellä. Kaikkihan tietävät, että tuolloin paljas iho kannattaa suojata, muuten se palaa. Sama voi käydä silmille, jos aurinkolasit eivät ole matkassa.
Kuva: Mikko Halvari

Tänä keväänä aurinko on näyttäytynyt täällä pohjoisessa vaihtelevasti, mutta kun se paistaa, niin keväthangilla auringon määrä lähes kaksinkertaistuu, ja se voi aiheuttaa lumisokeutta.

Lumisokeus on auringon ultraviolettisäteilyn aiheuttama silmävamma. Vaiva koskee yleensä paljon ulkoilevia, mutta se voi kehittyä kenelle vain. Lumisokeus voi joillekin aiheuttaa voimakastakin kipua ja siltä kannattaa suojautua aurinkolaseilla.

Useamman päivän kestänyt oleskelu kirkkaassa auringossa tuntuu lähes aina silmissä, ja joskus jo lyhyempikin altistus voi riittää aiheuttamaan oireita.

- Lumisokeutta on eri asteista. Oireet voivat vaihdella pitkän hiihtolenkin jälkeen esiintyvästä lievästä kipuilusta ja aristuksesta aina voimakkaaseen, monta päivää kestävään tulehduskipuun, kertoo Instrumentariumin tuoteryhmän myyntipäällikkö ja optikko Arto Karhunen.

Hänen mukaansa näin käy harvoin, mutta silloin kannattaa piipahtaa lääkärissä, joka määrää vaivaan antibioottikuurin. Joskus lääkäri määrää antibioottisalvaa oireiden helpottamiseksi, ja vaurioitunut silmä voidaan peittää muutamaksi päiväksi. Lievissä tapauksissa riittää yleensä lepo hämärässä huoneessa.

Hyvät aurinkolasit suojaavat sekä ylhäältä että alhaalta. Etenkin valon heijastuessa monesta suunnasta on tärkeää, että lasit ovat riittävän peittävät myös sivuilta. Lumi heijastaa jopa 90 prosenttia auringon valosta.

- Paras tapa ehkäistä lumisokeutta on käyttää ulkoillessa laadukkaita aurinkolaseja, joissa on 100- prosenttinen UV-suoja ja heijastuksenestopinnoite myös linssin takapinnalla eli silmän puolella linssiä, Karhunen valaisee.

Optikkoliikkeissä ilman voimakkuuksia myytävissä aurinkolaseissa on lähes poikkeuksetta hyvät pinnoitteet jo valmiiksi. Omilla voimakkuuksilla hankittavissa laseissa heijastussuojaa ei kuitenkaan välttämättä ole automaattisesti, joten asia kannattaa varmistaa optikolta. Instrumentariumin liikkeissä suositus on, että myös näköä korjaavissa aurinkolaseissa on aina heijastuksenestopinnotteet mukana.

Tummentuvat aurinkolasit sopeutuvat UV-säteilyn määrään. Nykyiset linssit tummenevat noin minuutissa ja kirkastuvat muutamassa minuutissa.

Liukuvärjättyjen aurinkolasien linssien yläosa on alaosaa tummempi, ja niitä saa myös voimakkuuksilla. Tällaiset aurinkolasit toimivat hyvin kaupunkikäytössä, kun liikutaan paljon sisä- ja ulkotilojen välillä. Linssin vaalean alaosan ansiosta esimerkiksi lukeminen onnistuu hyvin. Pitkään kestävään ja voimakkaaseen aurinkoaltistukseen soveltuvat paremmin muut, peittävämmät linssit.

Tummentuvien silmälasien linssit ovat puolestaan ulkona tummat ja sisällä kirkkaat. Lasit ovat kätevät, kun liikutaan paljon ulko- ja sisätilojen välillä. Kuten adaptoituvissa aurinkolaseissa, linssien tummumis- ja kirkastumisajat ovat lyhentyneet paljon linssityypin alkuajoista ja sävymuutos tapahtuu muutamassa minuutissa.

Tavalliset silmälasit, joissa on nykyään lähes kaikista linsseistä löytyvä UV-suoja ja heijastuksenestopinnoite, suojaavat myös jonkin verran auringon vaikutukselta. Tämä ei kuitenkaan ole paras suoja, kun ulkoillaan pitkään kirkkaassa auringonpaisteessa.

Nykyisissä piilolinssimateriaaleissa on usein UV-suoja, joskaan ne eivät täysin estä auringon vaikutusta, niin kuin hyvät aurinkolasit. Nykyaikaiset silikonihydrogeelistä tehdyt piilolinssit kuitenkin istuvat suoraan sarveiskalvon päällä, eli tiiviimmin kuin aiemmat piilolinssityypit, mikä estää tehokkaasti säteilyn pääsyn silmän värikalvolle ja mustuaiseen. Heijastukseen piilolinssit eivät kuitenkaan auta. Pitkäkestoiseen auringossa oleiluun suositellaan lisäksi aurinkolaseja.

Aurinko- ja silmälasien oikea säilytys pidentää niiden käyttöikää. Lasit on hyvä säilyttää omassa kotelossaan tai autossa niille tarkoitetussa säilytystilassa. Liialle lämmölle altistuessaan, esimerkiksi auton kojelaudalla, linssit tai aurinkolasien muoviosat voivat vaurioitua.

Kuivat silmät ovat nykyihmisen yleinen vitsaus.

– Se johtuu siitä, kun me teemme pääsääntöisesti töitä lähietäisyydeltä. On tutkittu, että normaalissa seurustelutilanteessa ihminen räpyttelee noin 15-20 kertaa minuutissa. Kun teemme töitä päätteellä, räpyttelemme noin 3-5 kertaa minuutissa, sanoo Arto Karhunen.

Hän kehottaa nauttimaan työpäivän aikana paljon vettä ja kiinnittää huomiota silmien räpyttelyyn.

– Myös kosteuttavat tipat ovat suositeltavia.

Fakta

Silmien suojaaminen

Lumisokeus on auringon ultraviolettisäteilyn aiheuttama silmävamma.

Aurinkolasien käyttö on erityisen tärkeää pienille lapsille.

Piilolinssit eivät auta heijastukseen.

Piilolinssiä käytettäessä kannattaa käyttää myös aurinkolaseja.

45-vuotiaana viimeistään silmälääkäriin.

Keväthangilla saa lähes kaksinkertaisen määrän aurinkoa.

Nykyiset linssit tummenevat ja kirkastuvat muutamassa minuutissa.

Nykypäivän töissä silmät altistuvat kuivumiselle.

Juo vettä, räpyttele, vaikka ei tekisi mielikään.

Kosteuta silmiä.

”Silmien tutkimuksen yhteydessä voi paljastua monta ikävää tautia.”
Arto Karhunen.
Instrumentarium

Kaihi on yleinen yli 60-vuotiailla.

Silmänpohjanrappeuman syy voi olla liika auringossa olo ilman aurinkolaseja.

Säilytä oikein aurinko- ja silmälaseja.

Silmät eivät ole vain sielun peili
Sisko Ojajärvi

Silmälääkärissä kannattaa käydä säännöllisesti, vaikka silmät eivät oireilisi. Monet piilevät sairaudet, kuten diabetes, reumasairaudet tai melanooma, saattavat olla oireettomia, mutta nähtävissä silmänpohja- tai verkkokalvotutkimuksessa. Erityisesti ikääntyessä sairaudet lisääntyvät.

Kun on täyttänyt 45 vuotta, silmälääkärillä kannattaa käydä viiden vuoden välein. Yli 60-vuotiaiden kohdalla sopiva käyntiväli on kolme vuotta.

Silmien tutkimuksen yhteydessä voi paljastua monta ikävää tautia, jotka aikaisella diagnoosilla saadaan pysäytetyksi tai ainakin hoito alkavaksi. Tällaisia ovat muun muassa silmänpainetauti, diabetes, kaihi, ikärappeuma, verenpainetauti, kilpirauhashäiriö, reuma, melanooma, ms-tauti ja infektioperäiset yleissairaudet, kuten eräät sukupuolitaudit, kuten hiv tai kuppa, saattavat näkyä silmänpohjatutkimuksessa

Kaihi on normaaliin ikääntymiseen liittyvä sairaus.

– Jopa puolella 60-vuotiaista esiintyy kaihin aiheuttamaa silmän linssin samenemista, Instrumentariumin tuoteryhmän myyntipäällikkö ja optikko Arto Karhunen kertoo.

Leikkauksen ajankohta määrittyy sen mukaan, kuinka nopeasti sairaus etenee. Sairaus ei aiheuta palauttamattomia muutoksia näössä.

Ikärappeuma esiintyy kymmenellä prosentilla yli 60-vuotiaista ja 30:lla prosentilla yli 80-vuotiaista. Sairaus alentaa näön tarkkuutta. Rappeuma voi olla alkuvaiheessa oireeton ja kuiva, mutta muuttua äkillisesti hoitoa vaativaksi kosteaksi muodoksi.

Rappeuman aiheuttaa Karhusen mukaan perintötekijät ja se, ettei elämän aikana ole suojattu silmiä auringonvalolta.