Heikki Kulmala teki kelkallaan latua Noukavaaran koululle, kun Koillissanomat tavoitti hänet 50-vuotispäivän kuulumisia kyselläkseen. Kuusamoon ei Kulmala ole asettunut pysymään.
– Kelkan perässä on äes ja sitten latuhöylä. Sillä tavalla ajelen, kertoo poliisin työstä sairaslomalla oleva Kulmala.
Lehden tietojen mukaan, asiakas oli vähän vääntänyt poliisin kättä.
Kulmala kertoo, että koulun rehtori Marko Kaakisen kanssa on sovittu vapaaehtoistyöstä.
– Markoon tutustuttuani ja kun aikaa on, sanoin, että kyllä minä voin ajaa. Omalla kelkalla ajelen.
Hiihtokilpailujakin aina kuusitoistavuotiaaksi kiertänyt vapaaehtoistyön tekijä kertoo latutyön olevan mieluista, koska hän hiihtää itsekin.
– Ladun tekeminen tapahtuu niin, että ensin pitää höylätä ja sitten tehdään se latu.
Kulmala harmittelee hieman käytössään olevia välineitä, joilla ei luonnistu aivan kovan baanan tekeminen. Kyseessä on kilometrin latu.
– Laitteet on vanhat. Kyselin sellaista kunnon jyrää, ettei pohja jäisi luistelijoille aivan niin pehmeäksi.
Pariskunta muutti esikoisensa kanssa Kuopiosta Kuusamoon poliisin työn perässä vuonna 2002.
– Ähtäristähän minä olen lähtöisin. Tultiin perheen kanssa ja nuorempi syntyi täällä.
Kulmala kertoo, että puoliso Sanna Kulmalallekin on löytynyt hyvin töitä Kuusamosta.
– Tosi hyvin on töitä löytynyt. Ruka työllisti ja vaimoni on nyt Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajana.
Kuusamo oli jo nuoruudesta tuttu paikka.
– Kun hiihdin kilpaa, niin käytiin 80-luvun alkuvuosina aina täällä ensilumen leirillä.
Kulmala tunnetaan Kuusamossa innokkaana lentopallomiehenä.
Kulmala valmensi myös Kuusamon ylpeyttä, eli Pölkyn edustusjoukkuetta, mutta joutui jättäytymään syrjään. Hän ei ehtinyt töiden takia kaikkiin harjoituksiin.
– Jos ei pääse treeneihin, niin valmentaminen on yhtä tyhjän kanssa, hän arvioi
Vapaaehtoishommaahan sekin oli.
– Edes bensarahoja ei maksettu.
Lentopallo on yhä tärkeä laji Kulmalan perheessä.
– Olen Pohjois-Suomen B-poikien aluejoukkueen valmentajana.
Joukkueella on toukokuun alussa leiri ja SM-turnaus Mikkelissä toukokuun puolivälin jälkeen.
– Vanhempi poika pelaa Napapiirin Pallokarhujen b-junnuissa. He pääsivät SM-finaaleihin ja käydään viikonloppuna Rovaniemellä pitämässä vähän leiriä.
Rovaniemen lentoreissun Kulmala kertoo olevan myös ainoa tapa, jolla perhe juhlistaa 50-vuotispäivää.
Lentopalloileva esikoinen on hakenut kolmeen kouluun Rovaniemelle opiskelemaan.
– Eihän täällä ole mitään lentopallopuolella hänelle, Kulmala toteaa.
Eläkeikään on vielä matkaa – nykyisin myös poliisin ammatissa.
– Se on meikäläiselle jotain 63-64 väliin, Kulmala kertoo.
Kuusamoon asettuminen pysyvämmin ei kuitenkaan ole kiikarissa.
– On vähän lähtöpaineita pikkuhiljaa, ehkä Rovaniemen suunnalle tai kotipuoleen Ähtäriin.
Sukusiteitäkään Kuusamoon ei ole.
– Talohan se pitää saada myytyä, sitten kun lähtee. Tykkään täällä neljästä vuodenajasta. Kaikessa on hyvät puolensa.
Kulmala arvioi, että ystävyyssuhteiden solmiminen kuusamolaisiin on ollut vähän tappista työkavereiden lisäksi. Puheliasta miestä on kuulema joskus katsottu vähän pitkäänkin.
Hän perustaa arvionsa siihen, että on itse on asunut useilla kulmilla Suomen maata.
– Vähän joka puolella lentopallon ja hierojaksi ja kunto-opiskelun opiskelun puolesta on tullut asuttua.
Kulmala kertoo Lappeenrannassa ilmenneestä tavasta kyläillä paljon.
– Kuusamolaisten kanssa on tullut vähemmän kyläiltyä. Saattaa olla, että Kuusamossa ollaan vähän enemmän sisäänpäinlämpeneviä ihmisiä. Kun on avoin ihminen ja sanoo miltä tuntuu, niin joskus on saattanut saada jonkinlaisia katseitakin, kun suunsa avaa.