Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen toukokuussa vuonna 2008 tapahtunut ensimmäinen kuokanisku ja syyskuussa samana vuonna rikastettu malmierä ovat merkinneet Kittilän kunnalle ja Lapin elinkeinoelämälle legendaarisen Lapin kullan emäkallion löytymiseen verrattavaa onnenpotkua.
Kittilän kultakaivosalueella työskentelee tällä hetkellä 622 työntekijää, joista kaivoksen omilla palkkalistoilla on 401 mainaria ja siirtotyöläisiä on 221. Lisäksi viime kesänä kultakaivos palkkasi 75 kesäharjoittelijaa. Töissä on kaiken ikäisiä, työntekijöiden keski-ikä on 39,3 vuotta, naisia heistä on noin 15 prosenttia.
Vastustamattomat tunnusluvut kertovat tänään, että Kittilän kunnan työttömyys on laskenut tavanomaisesta 20 prosentin tasosta alle 10 prosenttiin (matkailusesongin aikana alle 6 :n) ja väkiluku on palannut 1990-luvun alkupuoliskon tasolle. Kittilässä asuu nyt lähes 6 200 asukasta, määrän notkahdettua välillä jo alle 5 800:n. Yksin Levin matkailun hirmuinen buumi ei olisi pystynyt pitämään väkeä alueella. Yksi kaivostyöntekijä työllistää kolme muualla.
Kittilän kaivoksen liikevaihto on 150 miljoonaa euroa, kun alueen turismiteollisuuden liikevaihto oli alle 200 miljoonaa euroa (vuonna 2007). Kunnallisveroja kaivos maksaa 3,5 mijoonaa euroa ja saman verran valtiolle vuodessa. Kiinteistöveroa kaivos maksaa tosin vain 200 000 euroa, mutta lupamaksuna noin 2 miljoonaa. Yhtiöveroa kaivos maksaa tulevaisuudessa noin 15-20 miljoonaa euroa vuodessa.
Kaivoksen historia on lyhyt. Kanadalaisen Agnico-Eagle Mines Limited -yhtiön toiminta alueella alkoi 2006. Ensimmäinen kultaharkko leimattiin 14. tammikuuta 2009 ja avajaisia vietettiin 4. kesäkuuta 2009. Ensimmäinen kultalöytö tapahtui vuonna 1986 ja ympäristölupa avo- ja maanalaiseen louhintaan tuli vuonna 2002.
Tänään vuona 2011 valmistaudutaan jo siirtymistä suunnattomasta avolouhoksesta maanalaiseen louhintaan aina 1 500 metrin syvyyteen asti. Avolouhos toimii vain 3-4 vuotta. Tältä osin kaivos kirjoittaa jo uutta historiaa. Tulevaisuudessakin Suurikuusikon kymmenestä kultajuonteesta, Ketola, Etelä, Suuri, Roura, Rimpi jne. louhitaan vuodessa 1 100 000 tonnia malmia, minkä rikastamo vetää.
Tuotantoa aiotaan nostaa 3 000 malmitonnista päivässä ainakin 4 500 malmitonniin. Nykyisestä 150 000 unssin kultasaaliista pyritään 230 000 unssin vuodessa. Vuosina 2012-2014 tehtävien laajennusten selvitykset valmistuvat marraskuussa 2011.
Kanadalaisen kaivosyhtiön liikeideana on toimia poliittisesti vakaissa maissa. Tämä takaa, että ympäristöstä huolehditaan. Altaat on vuorattu vedenpitävällä bitumivaipoilla. Tavoitteena kaivoksella on päästötön ympäristöpolitiikka, sivukiven hallinta, tasapainoinen vedenkäsittely ja jätteiden kierrätys. Rikastushiekka-alueita tosin laajennetaan, mutta aluetta riittää kyllä, sillä kaivoksen työntekijöillä on jopa oma hirviseurue.
Kaiken tämän jälkeen sitä jää miettimään, miksi Suomi on niin köyhä maa, että resurssit eivät riitä oman kaivosyhtiön pyörittämiseen ja miksi suomalaiset NHL-jääkiekkolijat eivät ole Kittilän kultakaivoksen merkittäviä omistajia.