Petri Karjalainen petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Kuntataloudessa asioiden suhteuttaminen on vaikeinta. Sitä eivät kovin hyvin hallitse sen paremmin virkamiehet, kuntapäättäjät kuin mediakaan.
Kun asiat eivät suhteudu, ne usein kärjistyvät näyttävien, mutta merkitykseltään pienien asioiden ympärille. Julkisessa keskustelussa rähistään voitelukopeista ja puistonpenkeistä.
Kuntien velkaantumisesta on puhuttu vähän, koska mitäpä tuosta puhumaan. Nuija pöytään valtuustossa ja rahat kopsahtavat tilille. Suomessa rupukunta saa velkaa samoin ehdoin kuin talouden mallikunta.
Kuntien pääasiallinen luotottaja on Kuntarahoitus. Se saa markkinoilta halpaa rahaa, koska Suomen kunnat ovat keskimäärin hyvässä kunnossa.
Helsingin Sanomissa (HS 7.11.) oli keksitty kohtuullisen näppärä keino velkamäärän suhteuttamisessa. Hesari laski Uudenmaan kunnissa, mikä olisi kunnallisverosi, jos kotikuntasi maksaisi velkansa pois yhdessä vuodessa.
Samaa numeroleikkiä voi pyörittää myös Koillismaalla. Paljastuu, että Taivalkoski on Koillismaan Saksa, Posio lähempänä Kreikkaa. Kuusamo on siinä välissä.
Jos Posio haluaisi muiden kulujensa lisäksi maksaa kaikki velkansa pois vuodessa, tulisi sen nostaa veroprosenttiaan 31 prosenttiyksikköä: veroprosentiksi tulisi 52. Kuusamon veroprosentti olisi 31 ja Taivalkosken vaivaiset 25.
Kyseessä on tietysti karkea yksinkertaistus, mutta suuntia siitä saa Koillismaan kuntien taloudellisesta asemasta.
Koillismaan kuntaliitoshankkeessa selvitysmiehenä ollut konsultti ja hallintotieteen tohtori Eero Laesterä varoittelee kuntia ottamasta syömävelkaa eli pyörittämään palveluja velkarahalla. Hesarin haastattelussa hän pitää riskinä sitä, että asukasmäärältään taantuvat ja ikääntyvät kunnat velkaantuvat. Nämä velat jäävät hänen mukaansa tulevien sukupolvien maksettavaksi.
Eipä ihme, että Posiolla on viime ajat keskusteltu talousasioista melko vakavin äänenpainoin. Laesterän tuntomerkit täyttyvät. Kunnan vuosikate eli tulojen ja menojen erotus oli pakkasen puolella 2007-2009, mutta kääntyi plussalle 2010. Edelleenkään Posion tulot eivät kata kiinteistöjen ja muu omaisuuden kulumisesta aiheutuvia poistoja, mutta kunta on tehnyt kunnianhimoisen säästösuunnitelman ensi vuodeksi.
Posio pitää kynsin hampain kiinni itsenäisyydestään. Posiolla on heitetty ajatus, että kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettäisiin Lapin alueellisen organisaation vastuulle. Ajatus ei ole aivan uusi, mutta suunta on nyt toinen, Lappi, jonka keskussairaalaan posiolaiset asioivat.
Koillismaan kunnat virittelivät yhteistä perusturvaa muutamia vuosia sitten, mutta silloin asia ei edennyt alkumetrejä pidemmälle.