Metsänomistajat huolehtivat taimikoidensa varhaishoidosta vaihtelevasti eri puolilla Suomea.
Metsäneuvostot ovat asettaneet maakunnille alueelliset tavoitteet Kemera-tuettujen taimikonhoitotöiden pinta-alasta. Parhaiten tavoitteeseen päästiin viime vuonna Kanta-Hämeessä. Vähiten varhaishoitoa tehtiin Lapissa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.
Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken toiminnanjohtaja Teuvo Puolakanaho kertoo, että Kemera-tukien hakusulku pysäytti hoitotoimet lähes kokonaan.
– Uusia hakemuksia ei voitu tehdä, joten taimikonhoidot ja nuoren metsän kunnostukset jäivät kauas tavoitteista. Viime kesänä niitä tehtiin vain muutama metsänomistajien omilla rahoilla. Pohjois-Suomessa töitä voidaan tehdä vain sulan maan aikana.
Yksityisille metsänomistajille suunnatulla Kemera-tuella tehtiin taimikoiden varhaishoitoa kaikkiaan 42 073 hehtaarilla viime vuonna.
Työmäärä on vain hieman yli puolet metsäneuvostojen maakunnille asettamasta 75 570 hehtaarin kokonaistavoitteesta.
– Nuoren metsän osalta hakusulku jatkuu, mutta arvelen sen päättyvän toukokuussa. Hankkeita on odottamassa niin paljon, joten uskon hakusulun iskevän päälle vielä uudestaan.
Puolakanahon mielestä tukiasiaan pitäisi tehdä muutos.
– Olisi viisasta palata entiseen malliin, jossa tukirahat haettaisiin jälkikäteen töiden valmistuttua. Silloin raha liikkuisi töiden mukaan. Nyt tukia myönnetään sellaisillekin hankkeille, jotka eivät koskaan toteudu. Niissä on rahaa turhaan odottamassa.
Toiminnanjohtaja myöntää, että metsänomistajat arvostavat tukia.
– Tuki on merkittävä porkkana töiden käynnistämiselle. Se ei tietenkään korvaa kaikkia metsänomistajan kuluja, mutta tukien sulku osoitti, miten tärkeä se on. Jos tukea kerran luvataan, niin silloin systeemin pitäisi toimia. Taivalkoskellakin olisi ollut viime kesänä kohteita, mutta työt jäivät tekemättä. Metsurit olivat osan kesästä kortistossa.
Pohjois-Pohjanmaalla metsänomistajat eivät ole vielä tunnistaneet uutta taimikon varhaishoidon työmuotoa.
Eniten raivaussahaa käytettiin Kanta-Hämeessä, missä taimikkoalaa perattiin 98 prosenttia asetetusta tavoitteesta. Vähiten varhaishoitoa tehtiin Kemera-tuella Lapissa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla, missä jäätiin alle kolmannekseen tavoitteesta.
Suomen metsäkeskuksen aluejohtaja Arto Sorri sanoo, että taimikonhoito turvaa metsäsijoituksen.
Itä- ja Kaakkois-Suomessa on pitkät perinteet omatoimisessa taimikonhoidossa. Näillä alueilla myös haettiin eniten Kemera-tukea taimikoiden varhaisperkaukseen viime vuonna.
Suomen metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen pitää pohjoisen tilannetta huolestuttavana.
– Länsi- ja Pohjois-Suomessa tilanne on huolestuttava. Metsänomistajien täytyisi löytää lisää aikaa ja aktiivisuutta taimikoiden perkaukseen, muuten vesakko perii ne. Taimikon perustaminen maksaa noin 1 000-1 400 euroa hehtaarilta. Varhaishoito on ihan perusedellytys tämän investoinnin turvaamisessa.
Suomessa uusia taimikoita istutetaan vuosittain yli 100 000 hehtaaria.
Jokaisessa taimikossa tulisi tehdä varhaishoito noin viiden vuoden kuluttua taimien istuttamisesta. Luontaisen uudistamisen taimikoissa työ voi odottaa muutaman vuoden enemmän.
Taimikon varhaishoito vähentää puuntaimiin kohdistuvaa kilpailua, nopeuttaa niiden kasvua ja pienentää tuhoriskiä. Vesakon perkaaminen, täydennysistutus ja heinäntorjunta sopivat hyvin metsänomistajien itse tehtäväksi työksi.
Taimikon varhaishoidon tuki tuli uutena työmuotona vuonna 2015 uusittuun kestävän metsätalouden rahoituslakiin eli Kemera-lakiin. Vuosi 2016 oli tämän työmuodon ensimmäinen kokonainen vuosi.