Itä-Lapin vesistömatkailu-hanke puhuttaa edelleen Tolvassa. Viime viikon tiistaina (15.3.) tällä samalla palstalla julkaistuun kirjoitukseeni tämän päivän alakerta on jatko-osa, josta toivottavasti selviää asioiden todellinen laita. Tämän jälkeen tällä erää en Tolvan laituriasiasta kirjoita.
Ensiksi on todettava, että Tolvassa kyläläiset saavat mielestäni kiittää Korpihillan yrittäjäpariskuntaa Markku Kallista ja Ritva Kokkoa, jotka rohkeasti astuivat esiin vesistömatkailu-hankkeessa. He ottivat yhteyttä minuun sen jälkeen kun olivat lehtiartikkelista huomanneet, ettei Tolva olekaan mukana vesistömatkailu-hankkeessa. Kallinen ja Kokko ottivat yhteyttä viime tipassa, sillä hiljaiselo olisi auttamattomasti tiennyt sitä, että Tolva olisi jäänyt pois ainakin tällä erää tänä keväänä lukkoon lyötävästä vesistömatkailu-hankkeesta.
Asia tietysti kiinnosti minua toimittajana, ja tein siitä jutun lehteemme. Vasta tekemäni jutun pohjalta Tolvassa herättiin, että miten tässä näin on päässyt käymään.
Alkujaan Markku Kallinen noin kaksi vuotta sitten ehdotti matkailuyhdistyksen kautta Tolvaa vesistömatkailuhankkeen kohteeksi. Vaikka laiturin rakentaminen ja veneen laskupaikka ei sinällään Korpihillaa hyödyttänytkään, katsoi Kallinen asiassa puhtaasti kyläläisten etua. Kallinen heitti siis idean ja uskoi, että kyläläiset tarttuvat hankkeeseen. Samassa yhteydessä Kallinen esitti myös, että kylän ränsistyneet venevajat korjattaisiin.
Kallinen oli siis laituri-idean ja veneenlaskupaikan takana, mutta alusta asti kaikki paperit ja suunnitelmat ovat hankkeesta Kallisen mukaan menneet yhdyshenkilönä toimineelle Seppo Oikaraiselle. Lisäksi hankkeesta on mennyt tieto Tolvan jakamattoman rannan osalle omistajista. Kukaan ei kuitenkaan kutsunut koolle asian tiimoilta kyläkokousta.
Kallisen mukaan hän, eikä Ritva Kokkokaan jäänyt seuraamaan tuolloin pari vuotta sitten, eteneekö hanke vai ei. He luottivat siihen, että hanke etenee omaa rataansa projektin kautta ja kyläläiset pidetään projektin ja kylän yhdyshenkilön kautta ajantasalla.
Loppujen lopuksi kyläkokouskin saatiin vasta pidettyä kun Ritva Kokko kutsui koolle avoimen kokouksen. Pot Novan keramiikkaverstaalla pidetystä kokouksesta tulikin yleisömenestys.
Kallisen mukaan Pot Novassa pidetyssä kokouksessa oli havaittavissa kuuroutta sille, että kylällä olikin hankkeesta tietoa, ja ne kenellä hankkkeen etenemisestä tietoa oli, eivät sitä olleet kertoneet eteenpäin.
Kokouksen tuloksena kuitenkin laituripaikka Tolvasta sitten löytyikin kun Osmo Määttä tarjosi siihen paikan omasta rannastaan. Eli kyläläiset saavat kiittää lisäksi Osmo Määttää hänen hienosta eleestä ja asian ratkaisemisesta niin, että Tolva pääsikin lopulta mukaan vesistömatkailu-hankkeeseen.
Että silleen, tätä aihetta sivusta seuranneena ja valtavasti palautetta saaneena niin nimellisiltä kuin nimettömiltäkin tahoilta voin todeta, että Tolvassa olisi kylän järjestäytymisen paikka. Mielestäni Tolvassa tulisi olla jokin yhteinen kyläfoorumi, jonka kautta kaikki kylää koskettavat asiat käytäisiin läpi.
Tolva todellakin on mahdollisuuksien matkailukylä. Pot Novan keramiikkaverstas ja Korpihilla ovat upeita esimerkkejä kylämatkailukohteista.
Riisitunturin kansallispuiston kävijämäärät tulevat kasvamaan lähivuosina, se antaa lisäpotkua Tolvan kylämatkailun kehittämiseen.