Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Kuusamon vanhan puukirkon kohtalosta on taitettu peistä tänä keväänä. Kirkko poltettiin sodan päätteeksi syksyllä 1944, mutta olivatko tihutyön takana saksalaiset vai venäläiset joukot.
Vallitsevan käsityksen mukaan Kuusamon kirkon polttivat saksalaiset, kuten Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Tähän johtopäätökseen on tullut Kuusamon historian kirjoittanut Seppo Ervasti.
Everstiluutnantti evp. Juhani Susineva päätyi omassa tutkimuksessaan käsitykseen, että kirkon tuhosivat venäläiset. Susineva ei kuitenkaan mainitse Koillissanomissa julkaistua Fredrik Meskuksen haastattelua vuodelta 1956. Meskus seurasi silminnäkijänä ja aitiopaikalta Kirkonkylän tuhoa Meskusvaarassa sijainneessa näköalatornissaan. ”Reete” kertoi haastattelussa, että kirkon polttivat saksalaiset.
Olisiko Meskuksella ollut jokin syy valehdella haastattelun tehneelle toimittaja Pentti Mäensyrjälle? Olisiko hän sodanjälkeisessä ilmapiirissä, venäläispelossa, jättänyt totuuden kertomatta? Kunnian mies ei olisi mennyt lehdelle valehtelemaan, vaan olisi kieltäytynyt haastattelusta, jos olisi katsonut, ettei pysty totuudessa pitäytymään. Meskus näyttää pysyneen kertomuksensa takana johdonmukaisesti, kuten Olavi Mustonen Meille soitettiin -palstalla keskiviikkona kertoo.
Saksalaiset käyttivät poltetun maan taktiikkaa vaikeuttaakseen venäläisten etenemistä. Siksi he polttivat Kuusamon kirkonkylän ja samalla tuhoutui Kuusamon vuonna 1804 rakennettu puukirkko.
Selitys on todennäköisin, mutta täysin riidattomasti asia ratkeaisi vain joko saksalaisten tai venäläisten arkistolähteiden avulla, kuten sekä Ervasti että Susineva toteavat. Kiitos molemmille herroille mielenkiintoisista kirjoituksista.
Historiastaan saivat suomalaiset muistutuksen tiistaina.
Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Nikolai Makarov uhitteli suomalaisille kuin Neuvostoliiton aikaan: Ei Natoa, ei pohjoismaista puolustusyhteistyötä, ei sotaharjoituksia itärajan tuntumassa paitsi yhdessä venäläisten kanssa.
Kenraali näytti kartan, jossa Suomi ja Baltian maat oli piirretty Venäjän etupiiriin. Netin keskustelupalstat täyttyivät välittömästi kommenteista, joissa kysyttiin, millä vuosikymmenellä kenraali oikein kuvittelee elävänsä.
Siinäpä se. Kenraali haki näkemykselleen oikeutuksen – mistäpä muusta kuin historiasta. Ja suomalaisia kylmää.
Petri Karjalainen