Alakerta | Juhani Eskola / juhani.eskola@koillissanomat.fi
Sosiaalisessa mediassa on helppo purkaa tunteitaan.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että on parempi purkaa kiukkuaan kirjoittaen asiasta kuin lähteä kaduille tekemään hirmutekoja.
Tänä kesänä olen huomannut vihan ja raivon olevan erityisesti pinnalla.
Vihan ja raivon kohteena ovat olleet usein Suomessa asuvat ulkomaalaiset tai ulkomaalaistaustaiset ihmiset. Yleensä viha on kohdistunut miehiin.
Kielenkäyttö on ollut rumaa.
Olen monesti ihmetellyt, että mahtaakohan kirjoittaja todellakin tarkoittaa sitä, mitä on tuonut julki.
En jaksa uskoa, että tuttavapiirissäni kukaan haluaa repiä keneltäkään ihmiseltä silmiä irti päästä.
En myöskään usko, että kukaan tuttavistani haluaisi viedä ketään ihmistä saunan taakse ja riistää siellä kanssaeläjältään hengen.
En halua uskoa, että kukaan tutuistani haluaisi hirttää ketään miestä sukupuolielimistä.
Mutta näin kuitenkin jotkut kirjoittavat ja ne kuuluvat vihakirjoituskategoriaan.
Kun kirjoittaja ei ole poliittisesti vaikuttavassa asemassa, asiasta ei nouse isoa numeroa, vaan purkautumiset jäävät lähes aina kaveriporukan piiriin.
Mutta kannattaisi silti muistaa, että vihakirjoituksista voi joutua vastuuseen ihan kuka tahansa.
Ja minkälaisen kuvan annat itsestäsi, kun haukut, lietsot tai jopa kehotat väkivaltaiseen käytökseen? Väkivalta ei ole ratkaisu mihinkään asiaan, sen pitäisi jokaisen aikuisen tietää ja jatkaa sitä viestiä eteenpäin jälkeläisilleen.
Omien tunteiden kanavoiminen on osa itsehillintää.
Kannattaa miettiä ainakin kahdesti, ennen kuin laittaa omia vihakirjoituksia sosiaaliseen mediaan.
Vaikka kirjoituksista ei välttämättä käräjille joudukaan, kertovat mielipiteesi paljon sinusta muille. Erityisesti heille, joita et tunne erityisen hyvin.
Itse säikähdän aina, kun luen väkivaltaan liittyviä tekstejä.
Minulle ei ole merkitystä sillä, onko niillä viitattu ulkomaalaisiin Suomessa vai kantasuomalaisiin.
Joskus nimittäin saattaa käydä niinkin, että kirjoitus saa niin paljon tukea muilta, että asia laitetaan täytäntöön ja silloin mennään rankasti rajan väärälle puolen.