Kuusamon ja Kainuun poronhoitoalueella osa poromiehistä ostaa vuosittain satoja poronvasoja Lapista. Samat vasat tai niistä kasvatetut täysikokoiset porot päästetään kotipaliskunnassa tarkoituksella petojen syötäväksi, kirjoittaa Vihreä lanka.
Syynä lehden mukaan on se, että petovahingoista voi nostaa tietyissä paliskunnissa tavallista korkeamman petokorvauksen.
Vihreän langan tietojen mukaan näin tekevät jotkin poromiehet ainakin Hallan ja Hossa–Irnin paliskunnissa koillisrajalla Kainuussa ja Koillismaalla. Molempien paliskuntien saamat petokorvaukset ovat olleet jopa yli kymmenkertaisia teurastuottoon verrattuna. Näissä paliskunnissa on käytössä Lex Halla, joka takaa pedon aiheuttamasta porovahingosta kaksi kertaa suuremman korvauksen kuin muulla poronhoitoalueella. Lex Halla on voimassa kaikkiaan kymmenessä paliskunnassa.
– Jos poromies ostaa vasan esimerkiksi 250 eurolla, korvaus pedon syömästä vasasta voi olla yli kaksinkertainen. Vasan myyjä taas saa elävänä myydystä vasasta paremman hinnan kuin teuraaksi menevästä, laskee Vihreä lanka
Jos paliskunnan poroista kolmessa vuodessa keskimäärin kolme prosenttia joutuu petojen saaliiksi, paliskunta nousee Lex Hallan piiriin.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan lain pohjaksi tekemän mietinnön mukaan erityiskorvauksen arveltiin koskevan lähinnä poronhoitoalueen kaakkoiskulmaa eli Hallaa, Hossa–Irniä, Kallioluomaa ja Näljänkää, joissa erityisesti susien aiheuttamat vahingot olivat lisääntyneet 2000-luvulla.
Hossa–Irnin paliskunnan poroisäntä Juha Paasovaara kertoo lehdessä, että paliskuntaan ostetaan vuosittain muutamia satoja poronvasoja muualta. Pohjoisen vasoja tuodaan eteläiselle poronhoitoalueelle Paasovaaran arvion mukaan viitisensataa.
–Siellä on muutama henkilö, joilla on vuodesta toiseen suuret vahingot ja korvaukset. Kyllähän se hiertää paliskunnan sisälläkin, että toiset tekevät töitä, ja toiset keräävät raadot ja korvaukset, Paasovaara sanoo.
Normaali petokorvaus porosta vaihtelee muutamasta sadasta eurosta noin 1 300 euroon. Korvaus riippuu poron iästä ja esimerkiksi siitä, onko kyseessä siitos- tai kilpaporo. Lex Hallan paliskunnissa tämä korvaus tulee tuplana, eli esimerkiksi pedon tappamasta vaadinporosta voi saada 2 700 euroa.
Riistakeskuksen Vihreälle Langalle keräämien tietojen mukaan nykyisistä Lex Halla -paliskunnista Käsivarressa on eniten porovahinkoja. Siellä vahinkojen määrä on vaihdellut Lex Hallan aikana vajaasta neljästäsadasta lähes tuhanteen.
Kaakkoisen poronhoitoalueen paliskunnista Hallassa porovahingot vuosittain ovat vaihdelleet 132–323 poron välillä, Hossa–Irnissä 169–482 poron. Hallassa porovahinkoja kirjattiin enemmän ennen Lex Hallaa, Hossa–Irnissä vahinkojen määrä on kasvanut.
Lapin Kansan keräämien tietojen mukaan Hallan paliskunnassa vahingonkorvaukset voivat olla lähes 20 kertaa suuremmat kuin teurastulot. Hossa-Irnissä petokorvaukset olivat viime vuonna 12-kertaiset teurastuloihin verrattuna.
Hossa-Irnin paliskunta teki poronhoitolakiin vedoten keväällä enemmistöpäätöksen, jonka mukaan paliskuntaan ei enää saa tuoda poroja ulkopuolelta. Asiasta on tehty paliskunnan sisältä valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Ratkaisu asiassa tulee luultavasti vajaan vuoden päästä.
Paliskuntain yhdistyksen hallitus on tehnyt maa- ja metsätalousministeriölle esityksen, jossa vaaditaan Lex Hallan korvausjärjestelmästä luopumista ja sitä, että vahingot maksettaisiin kaikille samansuuruisina.
– Mielestämme kaikkia omistajia pitäisi kohdella samanarvoisesti. Lex Halla myös rohkaisee kyseenalaiseen toimintaan, Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila sanoo Vihreälle langalle.
