Alakerta | Mikko Häme / mikko.hame@koillissanomat.fi
Tällä viikolla on ollut joltinenkin uutisviikko Koillismaata ajatellen ja keskustelua on herännyt myös muutamista muista paikallisista asioista.
Maanantaina Kuusamon valtuusto valitsi luottamushenkilöt. Henkilövalintojen osalta kokous sujui täysin sopuisasti. Kokouksen lopuksi perussuomalaisten Joukamo Kortesalmi jätti kaksi kyselyä tai selvityspyyntöä sekä maanostotarjouksen ikään kuin valtuustoaloitteina ja siinä sivussa vähän höykkyytti keskustaa tutuksi tulleella tavallaan.
Menettelytapa kokonaisuudessaan oli vähän erikoinen ja se puhutti. Nelivuotisen valtuustokauden aikana ennättää viralliset menettelytavat oppia.
Rajavartiosto vähentää väkeä ja se tietää ikävä kyllä työpaikkojen ja sitä kautta verotulojen menetyksiä Kuusamolle. Rajaloukkausten suhteen voinemme olla turvassa, mutta työpaikkojen menetykset kirpaisevat.
Meijeririntamalla on päästy eteen päin ja suurelle yleisölle tuntemattomasta Juusto Kairasta synnytettiin Kuusamon Juusto. Kun yhtiön täytyy tästä eteen päin hoitaa myynti ja markkinointi itse ilman suurta valtakunnallista toimijaa kuten tähän asti, nimenmuutoksella on merkitystä. Kuusamo tunnetaan ainakin Suomessa hyvin ja tältä pohjalta on hyvä ponnistaa.
Ehkä vielä suurempana yllätyksenä kuin itse meijerin nimen muutos taisi kaikille olla meijerin nimitysuutinen. Sen mukaan kehitysjohtajaksi on palkattu paluumuuttaja Jouko Manninen. Nopeimmat ovat jo ihmetelleet, että miten yrityksellä on varaa palkata uutta väkeä. Täytyy muistaa, että viime vuoden aikana on juustolasta jäänyt eläkkeelle muun muassa juustomestari ja tuotantopäällikkö. Uudelle kehitysjohtajalle täytyy toivottaa menestystä vaativassa työssään.
Niin, ja tämä ikuisuusaihe eli keskustan kehittäminen. Uusia ideoita on esitetty ja Jorma Kananen totesi monelta kiitosta saaneessa kirjoituksessaan Miksi Kitkantie ei vedä? Tähän voisi vielä lisätä kauppaneuvos Tauno Riekin esittämän näkemyksen 70-vuotishaastattelussaan. Hänen mielestään keskustan kehittymättömyys ei ole kiinni kaavasta, vaan tontinomistajista. Keskustaan on aina saanut rakentaa 2-3-kerroksisia taloja.
Mikko Häme