Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Huruuttelimme Muoniosta kohti Kittilää, ja pian taivaanrannasta kohosi Levin matkailukeskus. Rinteet näkyivät kauas, mutta mieleen jäi pieni yksityiskohta. Valtatien ylitti kaarisilta, jossa luki tervetulolla Leville. Kun tunturi jäi taakse, tuli vastaan uusi toivotus: tervetuloa uudestaan.
Kittilän kirkonkylästä jäi mieleen, no, eipä juuri mitään. Kylänraitti, jossa muutaman sadan metrin matkalla seistä tönötti joukko kauppaliikkeitä leveän kadun molemmin puolin. Kittilän kirkonkylä on kuin mikä tahansa kirkonkylä missä tahansa Suomessa.
Kuten vaikkapa Kuusamo.
Oli virkistävää kuulla yrittäjä Kaisa Valkama-Kettusen alustus Kuusamo elää ja hengittää -keskustelutilaisuudessa lukiolla tiistai-iltana. Väkeäkin oli mukavasti paikalla.
Valkama-Kettunen kertoi Yhdysvaltojen Pennsylvaniassa sijaitsevasta Hersheyn pikkukaupungista, asukkaita 14 257. Tämä jenkkilän Kuusamo olisi kuin kopio tuhannesta muusta amerikkalaisesta kaupunkipahasesta paitsi, että siellä on uskallettu tehdä jotain toisin.
Kaupunki on ottanut vetovoimansa airueksi suklaatehtaan, jonne jokainen turisti osaa suunnistaa. Tehtaan kuuluisin tuote on suklaasuukko, jonka muoto toistuu rakennetussa ympäristössä, esimerkiksi katulamppujen kuvuissa.
Kuusamon pitää keksiä jotain omaa ja ainutlaatuista, jota missään muualla ei ole. Lauseeseen voi suhtautua kahdella tapaa, kyynisesti tai avoimesti.
Kyyninen sanoo, että mitä se hyvejää. Siinä vain herroille suotta maksetaan isoa palkkaa, kun olisi tähdellisempiäkin menoja. Sitä paitsi edellinen suunnitelma pölyttyy pöytälaatikossa niillä sijoillaan, mihin se konsultin jäljiltä jäi.
Uutta luova sanoo, että Kuusamo uudistuu, koska se on kaikkien meidän elinehto. Kuusamossa kolme vuotta asunut Satu-Maria Saario kiteytti hienosti, että meidän pitäisi suhtautua kotikaupunkiimme kuin se olisi yhteinen yrityksemme.
Joka nurkan ja tuotteiden on oltava kunnossa Rukalla ja Kuusamossa. Ja alkuun tarvitsemme edes pienen yhteisen hullun jutun, jos suurta kuningasideaa ei heti ole tarjolla.
Kuusamon erottaa Lapin matkailupaikoista vesistöjen runsaus. Olisiko tässä jotain? Marja Hahtola ehdotti Kitkan viisas -viikkoa EU:n nimisuojan saaneen muikkumme kunniaksi.
Jäämme odottamaan, mitä ehdottaa kesäkuun lopussa suunnitelmansa julkistava työryhmä? Sorvataanko katulamppujen kuvut muikun muotoon? Jotta pääsee perille, on uskallettava ottaa ensimmäiset askeleet.
Petri Karjalainen