Tuulimyllyjä, kaappikelloja, kirstuja ja kiikkustuoleja. Käsillä tekeminen ja puutyöt ovat Vilho Väisäselle erityisen läheinen harrastus. Tai ehkä voidaan paremminkin puhua jo elämäntavasta. Kuusamossa asuvalla eläkeläisellä on aikaa ja sitä hän käyttää mielellään nikkarointiprojekteihinsa.
Kansanopiston puutyöpiirissä 72-vuotias Väisänen on tuttu kaveri jo useamman vuoden ajalta.
– Aamukahdeksasta iltapäivän neljään, ja viitenä päivänä viikossa. Se on meidän työaika, Väisänen nauraa ja kehuu muita Kuusamo-opiston puutyölinjalaisia.
– Siellä on mahtava porukka. Aina ollaan valmiita auttamaan, jos on vaikka mukana uusia tulijoita. Ja kahvittelemaankin ehditään.
Puutöistä Väisänen on tykännyt aina. Varsinainen elanto on tullut kuitenkin hitsarin töistä ja 20 vuotta meni asuessa Ruotsissa ja työskennellessä siellä eri tehtaissa.
– Silloinkin tuli vapaa-aikana tehtyä kaikenlaista. Ensimmäinen projekti taisi olla, kun tein kerrostaloasuntoni pesuhuoneeseen pienen saunan. Siinä se rakentui seinä kerrallaan keittiön lattialla nikkaroimalla. Leveyttä saunalla oli 1,05 metriä kanttiinsa ja taisi siellä kaveritkin käydä kylpemässä useamminkin, Taivalkoskelta lähtöisin oleva Väisänen muistelee.
Kuusamoon Väisänen muutti reilut 20 vuotta sitten. Eläkeläisenä aikaa rakkaaseen harrastukseen on aivan eri tavalla.
– Tuulimyllyjen teolla aloitin. Olen laskeskellut, että niitä on maailmalla ainakin satakunta. Olen myynyt ja antanut niitä eri puolille Suomea ja kaukaisin on Saksassa asti.
Saksaan matkannut tuulimylly on nostettu talon katolle maisemaa komistamaan.
– Eräs saksalainen lääkäri oli täällä Kuusamossa lomalla. Hän ihastui tekemiini tuulimyllyihin ja tilasi mittojen mukaan minulta omansa. Oli vielä niin kiinnostunut tekemisestä, että kävi joka päivä katsomassa työn edistymistä.
Tuulimyllyjä menisi enemmänkin, mutta muutakin täytyy ehtiä tekemään, Väisänen toteaa.
– Kirstuja, kaappikelloja, lasten kiikkustuoleja ja tietysti kaikkea tarpeellista, mitä kotona tarvitaan – grillitupaa ja uutta verantaa.
Ideat töihinsä mies saa omasta päästään. Myös Tee Itse -lehteä on tullut selailtua tarkkaan.
– Suunnitelmat ja piirustukset teen itse. Ihan olen itseoppinut, enkä kouluja tähän ole käynyt. Kokeilemalla, testaamalla ja kokemuksen kautta tässä kehittyy.
Lasten kiikkustuoleihin Väisänen sai idean lehdestä näkemästään kuvasta.
– Olen kehitellyt piirustuksia, eikä samanlaista taida toista tulla vastaan. Pehmeässä istuinosassa on jouset satulavyöhön sidottuna, sitten kangas, ohut superlonpehmuste ja päällimmäisenä varsinainen verhoilukangas. Jalat teen kestävästä filmivanerista.
Välillä Väisänen tekee töitään myytäväksi tai tilauksesta. Rahoiksi harrastuksella ei kuitenkaan pääse, eikä työtunteja kummemmin lasketa.
– Kyllähän se aikaa vie. Esimerkiksi yhden kaappikellon tekemiseen menee 800 tuntia. Kunhan materiaalit saisin kustannettua. Muuten tämä on ihan ajanvietettä ja mielen virkistystä, Väisänen hymyilee.
Parhaillaan miehellä on työn alla saunan remontti ja uusien muotolauteiden valmistaminen. Hyvä on uudessa saunassa löylyistä nauttia, kun haavasta tehdyt lauteet ja käsinojat tekevät istumisesta miellyttävää.
Suunnitelmia uusien puutyöideoiden varalle löytyy aina.
– Kunhan vaan terveyttä riittää, niin mikä tässä on tehdessä.
Tänä syksynä Väisänen ehti ääneen miettiä, josko tänä talvena ei puutyöpiiriin lähtisikään. Mieli muuttui nopeasti asiaa vähän aikaa pureskeltua.
– Mitä sitä muka sitten tekisi ja millä saisi ajan kulumaan? Olisi se Sirkka-puolisokin ihmeissään, jos toimettomana tässä kotosalla vaan pyörisin. Niin pitkään kuin kykenen, niin kyllä sitä tulee varmasti puusta puuhasteltua. On tämä vaan niin mukavaa, mies uskoo.