Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään, voidaan todeta tämän vuoden kevääntulosta verrattuna sitä viime vuoden samaan ajankohtaan.
Kun viime vuonna tähän aikaan Koillismaalla jo haravoitiin pihoja ja vaihdettiin multaa kukkapenkkeihin, niin nyt vastaavasti pakkasöiden jälkeen pääsee vielä hiihtämään hangille.
Jäät ovat vielä tiukasti järvissä Koillismaalla. Lunta puolestaan pelloilla on lähes puoli metriä ja pihoilla paikoin metri.
Myös viime vuonna, sitä edellisenä ja vuonna 2009 kevät tuli aikaisin Koillismaalle. Jäät lähtivät järvistä kymmenennen päivän seutuvilla.
Pitkittyvässä keväässä voi olla hyviäkin puolia esimerkiksi marjasadon onnistumiselle. Viime vuosina aikaisten kevääntulojen jälkeen kesän metsämarjasadot ovat olleet huonoja.
Aikainen kevääntulo merkitsee usein myös kylmää säätä kesäkuulle. Mieleeni palautuu pari kesää 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa, jolloin toukokuun lopussa Posiolla oli lämmintä, mutta takatalvi iski kesäkuussa. Juhannusviikon alussa satoi tuolloin lunta maahan lähes kymmenen senttiä.
Niinpä, Suomen vaihtelevassa säässä esiintyy välillä kylmiä, välillä lämpimiä vuosia.
Ilman, että pitäisi päiväkirjaa säästä, ei kukaan muista, millainen sää oli esimerkiksi kymmenen vuotta sitten eri vuodenaikoina.
Ilmatieteenlaitoksen pitämän sääpäiväkirjan mukaan vuonna 2002 kevät oli lyhyt ja syksy poikkeuksellisen lyhyt koko maassa. Kesä taas oli selvästi keskimääräistä pitempi.
Sääennätykset Suomesta ovat tallessa 1900-luvun alusta alkaen. Suomen sääennätykset pohjautuvat Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän havaintoasemaverkoston tietoihin.
Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy mielenkiintoista luettavaa säästä vuosikymmenien varsilta. Sieltä voi poimia esimerkiksi Suomen sääennätykset: Ylin lämpötila: 37,2 astetta, Liperi Joensuun lentoasema 29.7.2010, alin lämpötila: -51,5 astetta, Kittilä, Pokka 28.1.1999, ylin kuukausikeskilämpötila: 23,0 astetta, Puumala kirkonkylä, heinäkuu 2010, alin kuukausikeskilämpötila: -29,7 astetta, Kuusamo, tammikuu 1985, suurin vuorokausisademäärä: 198 millimetriä, Espoo, Lahnus 21.7.1944, suurin kuukausisademäärä: 302 millimetriä, Laukaa, heinäkuu 1934, suurin vuosisademäärä: 1109 millimetriä, Espoo, Nupuri 1981 ja suurin lumensyvyys: 190 senttiä, Enontekiö, Kilpisjärvi 19.4.1997.
Erkki Ahola