Kolumni

Vuok­ra­lai­sen vuo­da­tus

Alakerta | Suvi Peltola / suvi.peltola@koillissanomat.fi

Tampereen Kissanmaa, Oulun Lintula ja Kuusamon kirkonkylä. Siinä asuinkaupunkini ja -kaupunginosani viimeisen seitsemän vuoden ajalta. Kullakin paikkakunnalla olen asunut yksityiseltä vuokraamassani asunnossa, rauhallisissa talonyhtiöissä, eikä naapureistakaan ole kuin hyvää sanottavaa.

Olen ehkä ollut vain onnekas vai johtuvatko kaikin puolin miellyttävät asuinoloni nimenomaan siitä, että olen maksanut vuokrani yksittäisten osakkeen omistajien taskuihin. Onko kaupunkien vuokra-asunnoista mihinkään?

Aloitan negatiivisesti. Ennen kuin muutin Tampereelle, asuin vuoden lukiopaikkakunnallani sikäläisen vuokratalonyhtiön asunnossa. Niin kauan, kun pidin sälekaihtimet supussa ja oven tiukasti kiinni, kaikki sujui suhteellisen hyvin. Suhteellisuus on toki suhteellinen käsite, sillä uuden vuoden aattona oveni takana porraskäytävässä paukuteltiin raketteja. Joku voisi sanoa, että se ei ole suhteellisen hyvin sujuvaa asumista.

Toki laatuakin löytyi. Pääsin niin sanotusti korkkaamaan asunnon remontin jälkeen, minkä esimerkiksi pinnat olivat siistejä, keittiökoneet toimivia ja laajakaistakin sylki bittejä erinomaisella vauhdilla.

Vaikka omat kokemukseni vuokratalonyhtiön kirjoilla asumisesta rajoittuvat ainoastaan edellä mainittuun, olen päässyt seuraamaan läheltä ystävieni elämää kaupunkien taloissa. Heidän kertomustensa perusteella elämä niissä voi kuin voikin elää hyvin.

Maininnan ansaitsee ainakin ystävä, jonka naapureista lähes kaikki olivat maahanmuuttajia. Tiedän ihmisiä, joiden mukaan sen olisi pitänyt merkitä sitä, että talossa on levotonta. Tosiasiassa maahanmuuttajat olivat niin vieraanvaraisia, että ystävälläni piti kiirettä vastaanottaa heidän esittämiään päivälliskutsuja.

Haastattelin viime viikolla Kuusamon Vuokratalojen asuntopäällikköä Jukka Matelaa. Hän kertoi vuokratalojen omistamien Nuottatiellä sijaitsevien opiskelija-asuntojen kokeneen täydellisen muodonmuutoksen. Villit vuodet ovat muisto vain ja tilalla alppilukiolaiset. Epäilemättä hekin järjestävät juhlia, mutta kaiketi aiempaa hillitymmin.

Juuri siitä niin kaupungin kuin yksityisiltä vuokratuissa asunnoissa asumisessa ja asumisessa ylipäätään on kyse. Jääkiekkotermein: pidetään oma tontti puhtaana ja huolehditaan ylämummoista.

Suvi Peltola

”Uuden vuoden aattona oveni takana paukuteltiin raketteja.