Tapahtumassa pyritään vuorovaikutteisuuteen yleisön kanssa. Yleisöllä on mahdollisuus laulaa kuoron mukana ohjelmistossa olevat kappaleet.
Tuomasmessu toteutettiin vs. kirkkoherra Sari Arposen ja Tuomasmessuryhmän vuoropuheluna.
– Kaikista esittämistämme lauluista jaettiin sanat myös yleisölle. Kaikki laulut eivät ehkä olleet yleisölle tuttuja, mutta siinähän ne sitten tulivat tutuksi, Posion kansalaisopiston Tuomasmessuryhmää ohjannut Posion kirjastonhoitaja, kulttuuriasioista vastaava Virva Jakkula kertoi.
Lauluja ja hymnejä ohjelmassa oli kaikkiaan 26 kappaletta.
– Tuomasmessun harjoitukset toteutettiin viime keväänä ja myös tänä syksynä kansalaisopiston kurssina. Tänä syksynä meillä oli harjoitukset viidesti, pari tuntia kerrallaan, Jakkula kertoi.
– Aika paljon oli samoja lauluja kuin viime keväänäkin, jonkun verran oli nyt uusia.
Tuomasmessun idean Jakkula sanoo syntyneen siitä, kun Posiolle on toivottu Gospel-kuoroa.
– Tuomasmessu on minulle tuttu juttu jo nuoruudestani. Ajattelin, että gospelin voisi tehdä Posiolle tämmöisessä muodossa, Jakkula sanoi.
– Yleisö tykkäsi, ja kovasti toivottiin tälle jatkoa. Tuomasmessuryhmämme kanssa jo puhuimmekin, että voisimme ensi keväänä taas tämän esittää jos Posion seurakunta niin haluaa.
Tuomasmessun bändin viisi soittajaa säestivät kappaleita 11-jäseniselle kuorolle ja mukaan yhtyneelle yleisölle. Bändissä soittivat Riku Pyhtinen (piano), Anna Tikkakoski (viulu), Jarmo Pyhtinen (kitara), Jorma Aapaoja (bassokitara) ja Jouko Ruokamo (hanuri).
Tilaisuuden järjesti Posion seurakunta ja Posion kansalaisopiston Tuomasmessuryhmä.
Tuomasmessu on vaihtoehtoinen jumalanpalvelus
Tuomasmessu on evankelis-luterilaisen kirkon muodoltaan vaihtoehtoinen jumalanpalvelus eli messu, joka on saanut vaikutteita niin liturgisesta uudistusliikkeestä kuin 1900-luvun herätyskristillisyydestä.
Messun nimi viittaa ”epäilijänä” tunnettuun apostoli Tuomaaseen, ja pyrkii viestittämään helppoa lähestyttävyyttä.
Maailman ensimmäistä Tuomasmessua vietettiin 10. huhtikuuta 1988 Agricolan kirkossa Helsingissä. Samassa kirkossa messua vietetään edelleen joka sunnuntai-ilta.
Messu on levinnyt myös moniin muihin suomalaisiin kaupunkeihin sekä ulkomaille.
Eri paikkakunnilla Tuomasmessutoiminta on organisoitunut eri tavoin. Helsingissä Tuomasyhteisö on järjestäytynyt omaksi yhdistykseksi. Turussa Tuomasmessuja järjestää Suomen liikemiesten lähetysliitto yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Tampereella Tuomasmessut ovat osa seurakuntayhtymän toimintaa.
Suomen lisäksi Tuomasmessua vietetään nykyään muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Tanskassa ja Saksassa.
Tuomasmessu toteutetaan yleensä laajan vapaaehtoisjoukon turvin, johon kuuluu muusikoita, esirukoilijoita, sivualttarien rakentajia, ehtoollisavustajia sekä juontaja, joka tavallisesti johtaa messun suunnittelua.
Tuomasmessu kehitettiin alun perin etsimään uusia tapoja viettää jumalanpalvelusta, kun kävijämäärät kirkoissa vähenivät. Messua on käytetty koekenttänä uusille ideoille. Osa näistä ideoista siirtyi jumalanpalvelusuudistuksessa myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon normaaliin messuun.
Vuorovaikutteisen sisältönsä ja myöhäisemmän ajankohtansa vuoksi messut tulivat aikoinaan suosituiksi, erityisesti nuorten aikuisten parissa.
