Maailman tunnetuinta ruokaa. Ennen eliitin luksusta, mutta nyt onneksi jo kaiken kansan herkkua. Suomalaiset ovat jäätelön suurkuluttajia, vaikka ilmojen puolesta niin ei heti uskoisi. Jäätelöä syödään ympäri vuoden litrakaupalla jokaista suomalaista kohden, oli sitten pakkasta tai hellettä.
Vappu tuli ja meni. Yleensä kesän jäätelökausi starttaa monella työväen juhlan tienoilla, mutta lähes metriset kinokset ja kylmä sade eivät houkutelleet jäätelön, saatikka terassikauden aloittamiseen. Onneksi jäätelö on hyvää myös sisätiloissa nautittuna.
Kylmä ilmasto ja lyhyt kesä eivät jarruta suomalaisten jäisen herkun kulutusta, sillä Suomessa syödään vuosittain jäätelöä yllättäen eniten koko Euroopassa. Maailmanlaajuisestikin Suomi on jäätelönkulutustilastoissa yleensä kärkikolmikossa.
Suomalaiset syövät jäätelöä vuodessa noin 12 litraa henkeä kohti ja jopa 97 prosenttia suomalaisista kertoo pitävänsä siitä.
Suositun kesänautinnon ja jälkiruuan juuret ovat syvällä historiassa. Antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten kerrotaan nauttineen jäädytettyjä juomia, joista jäätelön katsotaan saaneen alkunsa. Suomen maankamaran tämä alkujaan kuninkaiden ruoka saavutti 1800-luvulla.
Jäätelön historiasta on olemassa yhtä monta versiota kuin kuin on makujakin. 1700-luvulla jäätelöitä tehtiin muun muassa sokeroiduista appelsiinikukista, raastetusta juustosta ja parsasta.
Siitä päästäänkin makujen runsauteen. Suomalaiset pitävät jäätelömauista, joita muiden maiden herkuttelijat eivät voi ymmärtää. Lakritsi- ja salmiakkijäätelöä ei liene monesta muusta maasta löydy.
Toisaalta on niitä omia erikoisuuksia muuallakin. Japanissa jäätelössä makua voi olla antamassa mustekalan muste, Yhdysvalloissa pekoni, Isossa-Britanniassa rintamaito tai haggis ja Ranskassa hanhenmaksa.
Uusia makuelämyksiä syntyy kotimaassakin. Suomi 100 -juhlavuosi näkyy tai paremminkin maistuu myös jäätelönystävien makunystyröillä.
Suomalainen jäätelötehdas kehitti satavuotiaan Suomen kunniaksi mäntyjäätelön. Taustalla on idea, että metsästä voi tehdä muutakin kuin sahatavaraa, sellua tai biodieseliä. Mäntyjäätelö saa makunsa luomumetsästä kerätyistä nuorten mäntyjen vuosikasvustojen kärjistä.
Herkkusuu tai ei, niin pakkohan tätä on maistaa, ihan juhlavuoden kunniaksi.