Eduskunta on selvittänyt hyvinvointivaltion ongelmia ja tulevia mahdollisuuksia. Hyvinvointivaltio kiteytyy terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Ne keskittyvät tulevaisuudessa yhä enemmän vanhusten hoitoon.
Suomessa eletään tilanteessa, jossa velka kasvaa ja väestö ikääntyy. Samaan aikaan työttömyys on pysytellyt korkeana.
Tutkijoiden lukujen mukaan hyvinvointimme pysyy pystyssä vain täystyöllisyyden avulla. Suomeen olisi saatava syntymään kymmenessä vuodessa neljännesmiljoona uutta työpaikkaa.
Politiikan ja yhteiskunnan puheissa ylistetään uusia innovaatioita ja tuetaan työllistymistä.
Tosiasia on kuitenkin, että samaan aikaan elinkeinoelämä ja erityisesti valtion hallinto tehostavat toimintaansa karsimalla työväkeä. Paperiteollisuus on kokenut raskaista saneerauksia, valtionhallinnon työpaikat ovat hävinneet muualta kuin pääkaupunkiseudulta, jonne niitä on syntynyt lisää.
Tutkijoiden antamat raamit ovat tiukkoja. Menoja ei voi kasvattaa, eikä mihinkään palveluiden parannuksiin ole varaa.
Jos halutaan satsata taloudelliseen kasvuun, pitää sijoittaa elinkeinoelämään. Se tarkoittaa varojen ohjaamista sosiaalipolitiikasta pois.
Erityisesti tukea pitäisi silti ohjata lapsiperheisiin ja nuoriin. Suomella ei ole varaa menettää nuoriaan.
Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kansan edustajien on ryhdyttävä tekemään arvovalintoja. Tulevissa vaaleissa ehkä nähdään vielä entisenlaista lupauspolitiikkaa, mutta vaalien jälkeen lupausten lunastaminen saattaa olla vaikeaa.
Koillismaalla uhkakuvat ovat yhä suurempia. Väestön muutto pois jatkunee vähintäänkin entistä tahtia. Syntyvyys pienenee. Samaan aikaan jäljelle jäävä väestö vaatii yhä suurempia panostuksia terveydenhoitoon. Työttömyys pysyttelee jatkossakin korkealla.
Jos Taivalkoskelle on toivottu kaivosta, on sen tuomat vaikutukset paljon pienemmät kuin aikanaan oli vanhalla Mustavaaralla.
Matkailu on tuonut Koillismaalle sen suurimman kehitysruiskeen. Ruka ja Oulanka ovat nostaneet Kuusamon. Syöte nostaa parhaillaan Taivalkoskea ja Pudasjärveä.
Koko maan mittakaavassa se ei kuitenkaan riitä. Jako vauraaseen seutuun ja vähemmän vauraaseen seutuun näyttää korostuvan. Oulun seutu on jo kehityksessä vuoden - pari Koillismaata edellä. Ero saattaa jatkossa kasvaa. Sosiaalipolitiikan uusjako saattaa tuoda Itä- ja Pohjois-Suomeen sellaisen tulevaisuuden, jolloin ei puhuta enää maan ja kansalaisten tasapuolisesta kohtelusta.