Kun Matti Hoppu pääsee vauhtiin, juttu luistaa ja kuulijat viihtyvät. Mies on ilmiselvästi niin sanottu tarinaniskijä. Mikä parasta, hänen ei tarvitse keksiä meheviä kertomuksiaan. 40 vuotta opettajan uraa Kuusamon Keskikitkan koululla takaavat sen, että todenperäisiä hauskoja sattumuksia riittää jaettavaksi todennäköisesti lopuksi ikää.
Monesti Hopun tarinoissa esiintyy joku hänen monista urheilu-uralla menestystä niittäneistä oppilaistaan, esimerkiksi vuonna 1991 vasta 14-vuotiaana huimalla 191 senttimetrin tuloksella korkeushypyn SM-kultaa ikäistensä sarjassa napannut Pasi Sarajärvi. Opettajan harjaantunut silmä havaitsi Sarajärven lahjakkuuden sattumalta eräällä välitunnilla.
– Isot tytöt jahtasivat häntä, mutta eivät saaneet kiinni. Pasilla oli kumisaappaat jalassaan, mutta silti hän pomppi pakoon kevyen näköisesti. Silloin minä ensimmäisen kerran katsoin, että tuolla pojalla on pomppua, Matti Hoppu muistelee.
Matti Hopun löytämiin urheilijakykyihin kuuluu myös Teijo Korva. Urallaan yhteensä 11 SM-mitalia hiihdossa saavuttaneen pojan taidot tulivat huomatuksi jo ennen kouluikää, koska Korva perheineen asui Keskikitkan koululla.
Koulun talonmiehenä toimineen isän ja keittäjänä toimineen äidin silmäterä pääsi hiihtämisen makuun ensi kertaa nimenomaan Matti Hopun opastuksessa.
– Minähän se olin, joka sukset hänelle ensimmäistä kertaa jalkaan laittoi. Teijo oli silloin kaksivuotias. Ei siinä silloin hyvin käynyt, vaan poika lensi pyllylleen ja itki, Hoppu kertoo.
– Mutta siitä minä kuitenkin innostuin, Matin ansiosta. Hänen oppilaansa hiihtivät joka välitunti, ja minä olin aina mukana. Kuusivuotiaana jo vaadin päästä yläkoululaisten mukaan hiihtoretkelle, Teijo Korva hymyilee.
Kaksi muuta Matti Hopun ”tallin” Suomen mestaria ovat yhdistetyssä SM-kullan vuonna 1971 voittanut Matti Haataja ja kaksi vuotta aikaisemmin samaan yltänyt Jouni Virkkunen. Haatajan kulta tuli 15-vuotiaiden sarjassa, Virkkusen vuotta nuoremmissa.
He kumpikin, samaan tapaan kuin Sarajärvi ja Korva, ovat aukottoman yksimielisiä Matti Hopun merkityksestä heidän urheilu-urilleen.
– Hän (Matti Hoppu) hoiti valmentamisen, toimi kuljettajana ja oli mukana rahoittamassakin. Kyllä hän oli sellainen isähahmo. Toinen tärkeä ihminen oli Teijon isä Teuvo Korva, joka hoiti voitelupuolta, Jouni Virkkunen sanoo.
Matti Hopun hyveisiin kuuluu se, että hän jaksoi ja halusi innostaa liikunnan pariin myös muita kuin kaikkein lahjakkaimpia. Hänen ansioistaan Keskikitkan koululla järjestettiin jatkuvasti erilaisia kisoja ja kisailuja lukuisissa eri lajeissa – eikä pelkästään urheilussa, vaan lisäksi muun muassa tietovisailussa ja piirustuksessa.
Palkinnoksi Hoppu hommasi aina jotain innostavaa kuten patukkahiihdossa.
– Siinä Matti asetti jokaiselle yksilöllisen tavoiteajan. Sellaisen, jonka eteen oppilaan oli hiihdettävä ihan kunnolla, mutta josta pystyi aina vielä vähän parantamaan. Palkintoina oli lakritsipatukoita, Jouni Virkkunen kertoo.
Urheilumies ja taiteilija
Matti Hoppu, syntynyt 24.7.1932 Vesilahdella. Juhli 85-vuotissyntymäpäiväänsä maanantaina Kuusamossa.
Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1951 pääsi opiskelemaan Jyväskylän Kasvatusopilliseen Korkeakouluun.
Nimitettiin kesken opintojen Kuusamon Keskikitkan koulun opettajaksi vain 18-vuotiaana.
Tuli tunnetuksi koululaisia ja koko kylää liikkumaan innostaneena miehenä.
Ollut mukana mm. perustamassa Kuusamon Erä-Veikkojen ensimmäistä alaosastoa Keskikitkalle 1955.
Jäi eläkkeelle 1992, jolloin muutti takaisin Vesilahdelle.
Eläkevuosinaan toiminut mm. Vesilahden Visan johtokunnassa ja Vesilahden kirkkovaltuustossa.
Tehnyt läpi elämänsä myös taidetta, mm. öljyväritöitä.
Perheeseen kuuluvat vaimo sekä kaksi lasta perheineen.