Posion Suolijärvillä on tehty pitkään kalastustiedusteluja. Niitä on kaikkiaan ollut 16 kappaletta vuosina 1980-2017. Viimeisimmän tulokset valmistuivat joulukuussa viime vuonna.
– Verkkokalastus on Posion Ylä-Suolijärvellä edelleen selvästi yleisin pyyntimuoto ja sitä harjoittaa noin reilut 90 prosenttia kalastaneista. Vapakalastusmuodoista yleisimmin harjoitetaan edelleen vetokalastusta ja sitä harjoittaa reilu kolmannes kalastaneista, Lehtiniemen kalastuskunnan puheenjohtaja Keimo Lehtiniemi toteaa tiedotteessaan.
Vuoteen 2014 nähden verkkokalastusta harjoittaneiden määrä hieman kasvoi. Vetokalastajien määrä sen sijaan väheni noin 15 prosentilla.
– Verkkokalastuksen määrä on Ylä-Suolijärvellä kymmenen vuoden aikajaksolla kasvanut. Vuonna 2017 Ylä-Suolijärvellä kertyi noin 17 200 verkon kokukertaa ja vuonna 2014 kokukertoja oli noin 13 200. Vuonna 2007 tarkkailuraportin perusteella Ylä-Suolijärvellä kertyi vajaat 12 200 kokukertaa.
– Ylä-Suolijärvellä harjoitti vuonna 2017 kalastusta arvion mukaan noin 200 henkilöä. Määrä kasvoi noin parilla kymmenellä kalastajalla vuoteen 2014 verrattuna, Lehtiniemi toteaa.
Kalastajakohtainen keskisaalis oli 61 kg/kalastaja ja kasvoi vuonna 2014 verrattuna noin 14 kg:lla. Vuoden 2011 aineistosta laskettu vastaava kalastaneiden keskisaalis oli noin 67 kg/kalastaja.
– Ylä-Suolijärven kokonaissaalis oli 19 557 kg, siis noin 20 tonnia. Kalastustiedustelun saalisosuus oli noin 12,2 tonnia ja hoitokalastuksen osuus noin 7,3 tonnia. Nuotta- ja rysäpyynnin saaliista tiedusteluun vastanneista ei ilmoittanut kukaan, Lehtiniemi toteaa tiedotteessaan.
– Kokonaissaaliista noin puolet kalastettiin verkkopyydyksillä. Ylä-Suolijärven kalastustiedustelun kalansaaliista 35 prosenttia oli muikkua ja 31 prosenttia haukea. Hoitokalalajeista siian osuus oli noin 11 prosenttia ja taimenen noin 5 prosenttia. Lisäksi mateen osuus oli 2,5, ahvenen 10 ja särkikalojen 2,5 prosenttia.
Kiloissa Ylä-Suolijärven saalis jakaantui: siika 1400, hauki 3800, ahven 1300, muikku 4300 ja taimen 650 kiloa.
Kokonaissaaliin jakautuminen eri pyydyksille: verkot 50 prosenttia, hoitokalastus 37, veto-, heitto- ja perhokalastus 6, katiska 4, pilkki ja onki 2 sekä koukkukalastus 1 prosentti.
Vuosina 2007-2011-2014 Ylä-Suolijärven kalastustiedustelun kokonaissaalis ilman nuotta- ja rysäkalastusta vaihteli 8,5 -10,0 tonnin välillä. Vuoden 2017 kasvanut kokonaissaalis (12,2 tonnia) selittyy lähinnä kasvaneilla muikku- ja haukisaaliilla.
Lehtiniemi toteaa vuoden 2017 aktiivisen verkkokalastuksen selittyneen hyvällä muikkukannalla.
– Kalastuskirjanpidon perusteella muikkuverkkojen yksikkösaalis oli nyt reilut 1,2 kg/kokukerta. Vuonna 2014 yksikkösaalis oli vastaavasti 0,7 kg/kokukerta.
Ylä-Suolijärveen on istutettu siikaa viime vuosina maltillisesti Suolijärvien haukimato-ongelman takia.
– Ilmeisesti siikaa on Ylä-Suolijärvessä kuitenkin edelleen kohtalaisen runsaasti. Hitaan kasvun vuoksi sitä ei kuitenkaan enää juuri pyydetä, koska tyypillisillä 34-40 mm verkoilla hidaskasvuisten siikojen saalis jää vähäiseksi, Lehtiniemi sanoo.
Suolijärvien kalanhoitosuunnitelman mukaisesti osa istutuksista on muutettu vähempiarvoisten lajien pyyntitueksi, mikä käytännössä tarkoittaa vähempiarvoisten lajien poistopyyntiä hoitokalastusmenetelmin.
Vuosien 2010-2017 Suolijärvien alueella on pyydetty vähempiarvoista kalaa yhteensä 216 675 kg. Hoitokalastuksen saalista ei ole kalalajikohtaisesti lajiteltu, mutta valtaosa siitä on ollut särkeä, pientä ahventa ja kiiskeä.