Ihmisten ja tavaroiden liikkuessa yhä enemmän kauppakeskuksiin on perinteinen torielämä hiipunut, kertoi Yle Uutiset keskiviikkona. Kaupunkimaantieteen professorin mukaan iso osa toreista on jämähtänyt 80-luvulle.
– Näyttää tämä tori- ja varsinkin kauppaelämä Kuusamossakin hiipuvan. Liekö tulevaisuutta tällä torilla, pohtii Kuusamon torilla Ylen haastattelema, Kuusamossa jo vuosikymmeniä kesäisin lomaillut Ilmi Vanttaja.
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kertoo Ylelle, kuinka torit muuttuvat kaupan rakenteen muuttumisen myötä.
– Ruoan ja herkkujen myynti on siirtynyt tai siirtymässä toisenlaisille toimijoille. Kauppakeskuksista löytyy yhä enemmän elämyskokemuksellista toimintaa. Sieltähän löytyy muun muassa terasseja ja monenlaista muuta viihteellistä tarjontaa. Kauppakeskukset imevät kaupunkikeskuksista väkeä, Vaattovaara toteaa.
Kuusamossa ydinkeskustasta väkeä vievät Torankiin päin rakennetut marketit ja eritystavarakaupat.
Mari Vaattovaaran mukaan torit ovat lähimenneisyydessä jääneet vähälle huomiolle kaupunkisuunnittelussa.
– Kaupunkien keskustat ovat siirtyneet viimeisten vuosikymmenten aikana toiseen paikkaan. Torit ovat jääneet sivuun. Torien ympäristöt ovat aika usein paikkoja, joissa esimerkiksi pyörii autoja joka reunoilla.
– Viihtyisiä, mukavia ympäristöjä ei ole kovin ahkerasti viime aikoina rakennettu, Vaattovaara sanoo Ylelle.
Kuusamon torille elämää koitetaan tuoda uusien rakennussuunnitelmien voimin. Yle kertoo, kuinka nykyinen torialue, Neljäntien risteys sekä vanha Yhdyspankin talon ympäristö saavat uuden ilmeen käynnissä olevan tie- ja rakennussuunnitelman toteutuessa muutaman vuoden kuluttua.
– Haluamme tehdä torialueesta viihtyisän paikan erityisesti paikallisille ihmisille. Siitä tulee olohuone ja kenties tulevaisuudessa tapahtumatori. Kuusamon uusi tori- ja keskusta-alue voisi olla kokonaisuudessaan esimerkiksi fesivaalialuetta kesäisin, pohtii Ylelle Kuusamon kaupungin yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen.
– Ei me väkisin saada matkailijoita ohjattua kaupungin keskustaan. Keskustasta pitää rakentaa niin viihtyisä, että sinne tullaan, Mankinen sanoo.
Mari Vaattovaaran mielestä perinteisissä toreissa on edelleen potentiaalia kaupungin viihtyisyyden, imagon ja ilmeen kehittämiseksi, Yle kertoo.
– Tuntuu siltä, että monella torilla viimeiset suuret toimenpiteet on tehty 1980-luvulla. Sieltä on pitkä aika tähän päivään. Sen jälkeen torien on vaan annettu olla, Vaattovaara harmittelee Ylelle.
Vaattovaara arvelee, että henkitoreissaan pyristelevät perinteiset kaupunkitorit voitaisiin vielä elvyttää viihtyisiksi, mikäli kaupungeissa riittää halua rakentaa toreja.
– Maailmalta Suomeen rantautuneilla kauppakeskuksilla ja niiden tarjoamilla toiminnoilla on rajansa, Vaattovaara toteaa.