Alakerta | Juhani Eskola / juhani.eskola@koillissanomat.fi
Jääkiekko on ylivoimaisesti Suomen seuratuin pallopeli, sen tietävät useat.
Mutta se, että kansallinen julkisen palvelun viestintäyhtiö selostaa radiokanavallaan Ruotsin ja Venäjän välisen jääkiekon harjoitusottelun, on jo liikaa.
Miten on, tuliko kuunneltua reilu viikko sitten naapurimaiden kohtaamista radiosta? Kommentaattorikin oli värvätty paikalle.
Liika on liikaa tällaiselle kiekkoniilollekin.
Ymmärrän hyvin Suomen maajoukkueen pelien televisioinnin ja radioinnin, mutta naapurimaiden harjoitusottelut saisivat minun puolesta jäädä huomiotta.
Uskallan väittää, että kyseistä lauantai-iltapäivän ottelua ei radioitu Ruotsissa eikä Venäjälläkään. Suomessa sen sijaan ottelu nähtiin niin tärkeäksi, että se piti veronmaksajien rahoilla saada eetteriin. Ja tulihan peli tietenkin televisiostakin, jos veronmaksaja ei sattunut olemaan radion äärellä.
Yle on hurahtanut täysin jääkiekkoon, joka on hieno asia esimerkiksi minulle. Mutta entäpä hieman vähemmän urheilua seuraaville?
Suomen pelit saattavat kiinnostaakin, mutta naapurimaiden harjoituspelit eivät välttämättä.
Yle on jääkiekkovaikuttajien talutusnuorassa pahemman kerran.
Kalervo Kummola on tehnyt erinomaista työtä lätkän eteen, mutta saattaa rautakansleria lauteilla hieman hymyilyttää, kun mies istahtaa iltapäiväsaunaan naapurimaiden harjoitusottelun erätauolla.
Yle on ottanut ohjelmistoonsa myös alle 20-vuotiaiden harjoitusottelujen välittämisen.
Myönnän, että nuorten kiekkoleijonien MM-kisat ovat erinomaista viihdettä, mutta ketä kiinnostaa näiden tulevaisuuden tähtien harjoitusottelut? Yleä.
500 miljoonaa euroa on paljon rahaa. Mutta onko se niin iso potti, että siitä veropussista pitää palvella myös Suomessa asuvia ja suomen kieltä ymmärtäviä ruotsalaisia ja venäläisiä?
Nyt on nähty huippu. Yle voisi miettiä jatkossa tarkemmin, kenelle lähetyksiä esittää.
Suomen kansalle vai kiekkopomoille?
Uskoisin, että nykyisen hurahtamisen takana on se, että Ylessä kukaan ei halunnut suututtaa Kummolaa enää viimeisenä vuotena, kun hän siirtyy Jääkiekkoliiton puheenjohtajana paikalta sivuun.
Toivottavasti tulevalle puheenjohtajalle Ylessä uskalletaan sanoa ei.