Suomen Yrittäjät julkisti aluekehittämisohjelman, johon on koottu 91 keinoa koko maan selviytymiseksi.
– Maakunnat tarvitsevat selviytymissuunnitelman koronakriisistä. Esimerkiksi julkisten kilpailutusten tekeminen fiksusti ja pikavauhtia auttaisi pienyrityksiä heti, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
Reilussa kuukaudessa koronakriisi on vahingoittanut kolmea neljäsosaa suomalaisyrityksistä. Kun yrityksillä menee huonosti, myös kotikuntien talous sakkaa ja maakunnan vireys taantuu.
Onneksi keinoja nousta kriisistä on. Suomen Yrittäjät keräsi aluekehitysohjelmaansa Suomi on yritystensä summa 2.0 ratkaisuja ja työkaluja, jotta alueet ja yritykset voivat selviytyä kriisistä yhdessä.
Yrittäjät esittää, että maakuntiin on laadittava selviytymissuunnitelmat.
– Ennätysmäärä yrittäjiä hakee nyt uutta alkua ja suuntaa yritystoiminnalleen. Yrityspalveluiden on tuettava tätä, Kujala sanoo.
Yrittäjien mukaan julkinen sektori voi olla nyt äärimmäisen tärkeä asiakas monelle yrittäjälle.
Etujärjestön mukaan erityisen tärkeää on jakaa hankinnat sopivan kokoisiin osiin, jotta useampi yritys pystyy tekemään tarjouksen. Palvelusetelit on myös laskettava liikkeelle mahdollisimman monelle alalle.
– Julkiset hankinnat voivat pitää yrittäjien pyörät pyörimässä. Hankinnat voivat tuoda myös aivan uutta bisnestä yrittäjälle, kun muut asiakkaat ovat kadonneet, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.
– Korona muuttaa myös aluekehittämistä ja vaikuttaa sen painotuksiin. Uskon että aluekehittämisessä pitää jatkossa huomioida entistä vahvemmin erilaisia kokonaisuuksia, jotka voivat myös luoda uutta liiketoimintaa tai parantaa palveluita. Ikuisuus kysymys viennin kehittämisestä nousee entistä suurempaan rooliin, kun koronakriisi on selätetty, Kolehmainen toteaa.
– Vaikka innovaatiot ja kehittäminen ovat tärkeitä juttuja, niin aluekehittämisessä ei voi unohtaa yrittäjän hyvinvointia ja jaksamiseen liittyviä kokonaisuuksia. Nyt kun omistajanvaihdoksissakin on jarrut päällä, voi olla, että niitä pitää pystyä tukemaan ihan eri tavalla tulevaisuudessa, muistuttaa Kolehmainen.
Koronakriisissä yritykset ottivat kerralla valtavan digiloikan, kun työtä pitää tehdä kotoa. Työn tekeminen on entistä vähemmän sidoksissa paikkaan ja mahdollista eri puolilta maata.
– Tuhannet organisaatiot ovat luoneet toimintatavat etänä työskentelemiselle ja sujuville verkkokokouksille. Jos tätä jatketaan, työn perässä ei välttämättä ole pakko muuttaa kasvukeskukseen.
