Kuusamossa käynnistyy kesäkuussa imetystukiryhmä. Avoin vertaisryhmä on suunnattu kaikille imetyksestä kiinnostuneille.
– Ryhmässä voi kertoa ja kuulla ajatuksia ja kokemuksia kaikesta imetykseen liittyvästä. Voi tulla vaikka vain kuuntelemaan toisten kokemuksia imetykseen ja lapsiin liittyen, kertoo imetystukiäiti Rosa Palmgren.
Imetystukiäidin lisäksi toimintaa vetävät aputukiäidit Annika Oikarinen, Mari Hietala, Taru Pitkänen, Tuuli Leinonen ja Nina Kylli.
Seurakunnan Nilon kerhotilassa, aina kuukauden ensimmäisenä tiistaina pidettävät tapaamiset ovat avoimia kaikille.
Pienemmät ja isommat lapset voivat tulla mukaan ja myös odottavat äidit, isät ja isovanhemmat ovat tervetulleita, olipa imetys sitten suunnitelmissa, parhaillaan menossa tai jo takanapäin tai olipa sitten imetetty tai pulloruokittu.
Keskustelut käydään luottamuksellisesti ja mukaan voi halutessaan tulla myös anonyymisti.
Imetystukiäiti on vertaistukija, joka on on perheen tukena imetykseen ja lapsiperhe-elämään liittyvissä kysymyksissä. Hän on itse imettänyt ja koulutettu tehtäväänsä. Imetystukiäidit ovat vapaaehtoisia ja tuki on maksutonta.
Pienen ihmisen ruokkiminen on tärkeä ja herkkä asia. Moni äiti kokee suurta ylpeyttä onnistuessaan imettämisessä. Toisaalta moni äiti kokee huonommuutta, jos imetys ei syystä tai toisesta onnistu.
Vauva huutaa suoraa kurkkua, eikä tartu rintaan. Imettäminen on kivuliasta tai maitoa ei tule tarpeeksi. Nämä ovat esimerkkiongelmia, jotka saattavat aiheuttaa imetyspettymyksen.
Monesti äideille jää tarve käydä asioita läpi ja erityisesti saada vertaisapua.
Hietala koki outoja tunteita imettäessään nuorinta lastaan, nyt seitsemän kuukauden ikäistä Niilo-poikaa.
– Aina kun alkoi imettää, tuli kummallinen ahdistunut ja psyykkisesti tosi ikävä olo. Sitä kesti pari kuukautta ja mietin jo imettämisen lopettamistakin. Mietin, että onko minussa jokin vikana, kun aina tuli huono tunne, kun aloitti imetyksen, Hietala sanoo.
Vertaistuen ja tiedon etsimisen kautta ololle löytyi selitys. Imetyshormonit voivat aiheuttaa d-mer -nimisen negatiivisen tunnereaktion. Nimi tulee sanoista dysphoric milk ejection reflex, maidon erittymisen dysforinen refleksi. Hormonitasapainon heilahdus maidon herumisen yhteydessä tuottaa toisille hyvin vahvoja negatiivisia tunteita.
– Jo pelkkä tiedon saaminen helpotti kovasti, että vika ei johtunut minusta tai päästäni, vaan se johtuu hormoneista. Tunnetta kesti vauva-ajan alkukuukaudet ja sen jälkeen helpotti, Hietala sanoo.
Myös Oikarinen koki d-mer -oireita imettäessään nuorinta lastaan. Molemmat kokevat, että tietoa ja tukea olisi tarvinnut siinä tilanteessa enemmän. Nyt molemmat toimivat tukiapuäiteinä aloittavassa imetysryhmässä.
Imetykseen toki voi liittyä haasteita, mutta parhaimmillaan se on seesteinen hetki yhdessä lapsen kanssa. Vauvalle imetys on paljon muutakin kuin ruokaa: se on turvaa, läheisyyttä ja rakkautta.
Äidinmaito on ihmejuomaa. Se muuttuu vauvan tarpeiden mukaan: vastasyntynyt saa maitopisaroista tiivistettyä vastustuskykyä, pieni flunssapotilas energiapitoista lohtujuomaa ja maailmaa valloittava taapero rautaisannoksen infektiosuojaa. Lapsi hyötyy äidinmaidosta imetystaipaleen jokaisena päivänä. Sen sisältämät ravinto- ja vasta-aineet eivät häviä, vaikka imetys jatkuisi vauvavuoden jälkeenkin.
Suomalaiset äidit täysimettävät lapsiaan keskimäärin hieman alle kolmen kuukauden ikään, mikä jää Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksesta. WHO suosittelee täysimettämistä kuuden kuukauden ikään saakka.
Imetysryhmä toimii Imetyksen tuki ry:n alaisuudessa. Vastaavia ryhmiä on noin 50 eri puolilla Suomea. Ryhmän ensimmäinen kokoontuminen on tiistaina 6. kesäkuuta kello 17-18.30.
Ryhmälle voi myös lahjoittaa käytettyjä imetystyynyjä, jotka tulevat imetystukiryhmän käyttöön. Toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin.
