Kuusamon Maaningan tuulipuistoa on vastustettu maisemahaittaan vedoten siksi, että puisto sijoittuu Riisitunturin kansallispuiston kupeeseen. Maisemahaitta on höttöinen peruste, koska haitta on katsojan silmässä. Kuka määrittelee, kuinka kauas suojelualueen ulkopuolelle suojelu pitää ulottaa, jotta maisemahaittaa ei synny? Jos suojelualue ei pysähdy maastorajoihin, on suojelualueiden kupeessa maata omistavien oikeus- ja omaisuuden turva vähintään kyseenalainen.
Riisitunturin laelta ei nytkään siinnä pelkkää erämaata. Ihmisen kädenjälki näkyy teissä ja kylissä. Miksi tunturin laelta ei saa näkyä tuulimyllyjä, jotka ovat vihreän talouden symboleja?
Maisemahaitta olisi kovin keveä syy laittaa ovi kiinni hankkeelta, joka jättää kuusamolaisille 24 miljoonaa euroa kiinteistöveroa seuraavan 20 vuoden aikana. Kuusamon Yhteismetsä ei ole paljastanut vuokrasopimuksen arvoa, mutta valistunut arvaus vuosivuokrasta liikkuu puolen miljoonan hujakoilla.
Populistinen tapa vastustaa hanketta on periaatteellisesti hymistä tuulivoiman puolesta, mutta sanoa, että tuulipuiston pitäisi sijoittua ”jonnekin muualle”. Varsinainen käsienpesu. Konkreettista ja meneillään olevaa hanketta ei voi rinnastaa katteettomaan toiveajatteluun. ”Jonnekin muualle” -vaihtoehdon ajaminen tarkoittaa erittäin todennäköisesti sitä, ettei Kuusamoon nouse ensimmäistäkään myllyä.
Kuntapoliittisen tyhmyyden tiivistymä sijaitsee pisteessä, jossa vastustetaan verotuloja tuottavaa toimintaa, mutta samaan aikaan mesotaan hyvien peruspalvelujen ja investointien puolesta. Jos vastustaa rahantuloa, on samalla älyllistä ja rehellistä kertoa, että se tarkoittaa huonompia palveluja kuntalaisille.
Edelleenkään en usko siihen kaupungintalon salaperäiseen rahakirstuun, josta kaikille voi ammentaa tarpeen mukaan ilman, että rahaa tarvitsee jostain tienata.
Kuusamossa on neljä suurhanketta, joiden onnistumisesta riippuu, kuinka paljon kaupunki pystyy veronmaksajilleen hyvää jakamaan tulevaisuudessa, ja mikä on työllisyys- ja väestökehitys. Hankkeet ovat pohjoisesta etelään lueteltuina: Maaningan tuulipuisto (300 miljoonaa), Itä-Rukan investoinnit (110 miljoonaa), Tatangin-Koukkulammen kaava (Tropiikin alueen investoinnit) sekä teollisuusalueen laajennus, jossa jätevedenpuhdistamo toimii ankkuri-investointina mahdolliselle biojalostamolle ja muulle teolliselle toiminnalle.