Asen­teet jar­rut­ta­vat kou­lu­lii­kun­nan uu­dis­ta­mis­ta – Näh­tä­väk­si jää, joh­taa­ko edus­kun­taan ensi syksynä tuleva, Suo­mes­sa en­sim­mäi­nen laaja lii­kun­ta­po­liit­ti­nen se­lon­te­ko konk­reet­ti­siin te­koi­hin vai jääkö pö­lyt­ty­mään po­lii­tik­ko­jen hyl­lyi­hin?

Suomessa on vielä pitkä matka Islannin malliin, mitä tulee koululiikuntaan sekä koulujen ja urheiluseurojen väliseen yhteistyöhön. Suomessa koululiikunnan uudistamista jarruttaa opettajien ja heidän ammattiliiton kielteinen asenne esimerkiksi koulupäivän aikana ammattivalmentajien tuomiseen kouluille pitämään liikuntatreenejä koululaisille.

Urheilujärjestöt eri lajiliittoineen ovat koululiikunnan uudistamista ajaneet, mutta valitettavan huonoin tuloksin, koska vain harvoissa kouluissa oltaisiin valmiita radikaaleihin uudistuksiin koululaisten liikuttamiseksi.

Islannissa urheiluseurat ovat jo vuosia tehneet tiivistä yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa. Heidän järjestelmänsä on siis sellainen, että urheiluseuroista ammattivalmentajat osallistuvat koulupäivänä lasten liikuntatreenien ohjaamiseen. Koulupäivää on sen verran pidennetty, että tunnin treenit on voitu sisällyttää päivään ilman, että se on yhdeltäkään muulta kouluaineelta pois. Islannin kokemuksien mukaan koululaiset ovat parempikuntoisia, pirteimpiä oppitunneilla sekä urheilua harrastavien ei tarvitse koulupäivän jälkeen illalla lähteä iltatreeneihin, vaan ajan voi käyttää läksyjen tekemiseen sekä perheen ja kavereiden kanssa yhteiseen ajanviettoon.

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankarin äskettäin julkaiseman raportin mukaan suomalaisten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle jopa 7,5 miljardia vuodessa.

Vasankarin raportti kertoo selvää kieltä siitä, että jotain tarttis tehdä koululiikunnan uudistamisen lisäksi myös aikuisten liikunnan harrastuksen lisäämiseksi.

Vasankarin raporttia kommentoinut, urheiluasioista vastaava ministeri Sampo Terho (sin.) luonnehti liikkumattomuudesta aiheutuvia kustannuksia merkittäviksi.

Terhon mukaan esimerkiksi kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että lasten ja nuorten ikäluokassa kouluun kohdistuvilla liikunnallisilla toimenpiteillä on hyvä kustannusvaikuttavuus.

Nähtäväksi jää, johtaako eduskuntaan ensi syksynä tuleva, Suomessa ensimmäinen laaja liikuntapoliittinen selonteko konkreettisiin tekoihin, vai jääkö se pölyttymään poliitikkojen työhuoneiden hyllyihin?

Yksittäisiä tekoja ihmisten kannustamiseksi harrastamaan liikuntaa toki tehdään eri puolilla Suomea. Esimerkistä käy vaikkapa Posiolla sosiaali- ja terveyspalvelut tuottava Coronaria -ryhmittymä, joka järjestää Posio liikkuu -hyvinvointikampanjan 11.4.–9.11. kaikille posiolaisille.