Kuusamolainen Juhani Järvenpää ottaa vieraansa vastaan kelohirsitalonsa eteisessä Rukan Salmilanmminkylässä Talvijärven pohjoispuolella.
– Tämä on minun kotini ja olen kuusamolainen. Mutta olen vailla vakituista osoitetta, sillä maistraatti ei päästä minua kirjoille vapaa-ajan osoitteeseen, koska kaavan mukaan tämä on vapaa-ajan asunto. Sain kuitenkin vaaleissa äänestää Kuusamossa ja maksan verot tänne. On tämä omituinen tilanne.
Järvenpään mukaan alueen kaavaa pitäisi muuttaa siten, että asunnot olisivat vakituisia asuntoja. Minullahan on tässä kaikki mukavuudet kuten vakituisissa asunnoissa on. Miksei tämä voi olla vakinainen asunto, Järvenpää kysyy.
– Vakituisen osoitteen puute tekee monet käytännön asiat tosi vaikeiksi eikä ilman sitä voi oikein elää. On hankalaa hoitaa esimerkiksi pankki- ja luottoasioita. Kerran kävi niin, että luottokunnasta eivät meinanneet lähettää minulle laskua tänne Rukalle, koska tämä ei ollut heidän mukaansa vakituinen osoite. No, minä sanoin, että älkää sitten lähettäkö ja jätän laskun maksamatta. Lopulta lasku sitten tuli tänne.
Järvenpää uskoo, että moni Rukalla asunnon omistava ja siellä paljon käyvä haluaisi muuttaa kirjansa Kuusamoon, jos se vain olisi mahdollista.
– Kaavoja pitäisi muuttaa. Rukan taajama-alue on tällä hetkellä tiiviisti rakennettu aivan kuin taajama missä muualla tahansa. Tällä alueella ei liene pelkoa siitä, että kunta joutuisi rakentamaan kaavamuutoksen myötä lisää kunnallistekniikkaa tai kuljettamaan koululaisia kouluun tai auramaan teitä.
Tämä on iso kysymys Kuusamon päättäjille. Kaavamuutoksella voitaisiin varmistaa, että paikkakunta saisi lisää asukkaita ja vahvistaisi sen elinvoimaa. Olen puhunut asiasta Kuusamon kaupungin virkamiesten kanssa ja näyttää siltä, että asiaan on nyt herätty, Järvenpää pohtii.
– Kun pääsisin tänne kirjoille, asuisin täällä entistä enemmän. En hyötyisi asiasta ainakaan rahallisesti. Helsingissä, missä minulla on vuokralla oleva kerrostaloasunto, veroprosentti on 18,5, mutta Kuusamossa 20.
Oululaislähtöinen Järvenpää on lomaillut Kuusamossa pikku-ikänsä – jo 14-vuotiaasta lähtien ensin appivanhempien mökillä Kitkan rannalla ja myöhemmin Rukalla. Nykyinen osoite on tunturissa jo kolmas tai neljäs. Tunturiin siirryttiin, kun poika innostui aikoinaan laskettelusta.
Elämäntyönsä hotelli- ja ravintolabisneksessä ja S-hotelliryhmän toimitusjohtajana sekä kolme Sokoshotellia Pietariin perustanut Järvenpää on nykyisin eläkkeellä. Eläkkeellä olo on mahdollistanut uuden sisällön elämän. Vaimo on vielä työelämässä.
– Kyllä minä olen mentaalisesti pohjoisen ihminen. Tänne mieli palaa. Haluan asua vähän muista erillään, mutta olla silti lähellä palveluita ja tavata tuttuja kuten täällä. Tässä kodissani voin mennä aamulla terassille kahville kalsareissa ja katsella luontoa, kuukkeleita, pöllöjä, jäniksiä, jopa kettuja.
– Kuusamossa on selvästi eri vuodenajat, jotka huomaa. Mutta, jos asuisin Töölöntorin rannalla, mitä tekisin?
Kuusamossa olo mahdollistaa marjastuksen, sienestyksen, kalastuksen ja metsästyksen. Perhokalastuksesta on tullut hänen intohimonsa. Järvenpää on kulkenut Kuusamon taimenjoilla vuosia ja huomannut kuinka taimenkannat ovat ehtyneet. Hän olisi valmis jopa puolenkymmenen vuoden taimenen rauhoitukseen, mutta samalla kalastusta pitäisi rajoittaa myös Venäjän puolella.
Järvenpää kehuu kuusamolaisia ihmisiä ja palveluita. Ne löytyvät helposti.
– Käyn esimerkiksi uima- ja kuntosalilla muutaman kerran viikossa ja minulle laadittiin kunto-ohjelma ihan ilmaiseksi. Kun tarvitsen linkousapua, soitan tutulle ja palvelu hoituu. Tällainen henkilökohtainen palvelu ei onnistu isoissa kaupunkipaikoissa.