Elina Kemp­pai­sen ko­lum­ni: Eteen­päin stra­te­gian oh­jaa­ma­na – katse tu­le­vai­suu­des­sa

-
Kuva: Mikko Halvari

Strategian työstäminen on ajankohtainen asia monessa eri organisaatiossa tällä hetkellä. Kuusamon seurakunnan strategia vuoteen 2027 saakka päätettiin loppuvuodesta 2019. Sitä työstämässä oli satoja eri ikäisiä ja taustaisia seurakuntalaisia kyselyn kautta sekä työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Tämän vuoden alusta alkaen strategiaa toteutetaan käytännön arjessa. Kuusamon kaupungin uusi kaupunkistrategia tehdään tämän vuoden aikana. Maakunnassamme työstetään strategisia linjauksia, ja koko Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on työn alla Kirkon strategia 2026.

Olen mukana Kirkon strategia 2026 -ohjaus- ja seurantaryhmän jäsenenä kirkkohallituksen täysistunnon edustajana. Aloitimme työt keväällä 2019 ja tavoitteena on, että strategia on valmis tämän vuoden syksyllä. Helsingin hiippakunnan piispan Teemu Laajasalon johdolla olemme mm. hyödyntäneet ja analysoineet Kirkon tutkimuskeskuksen tuottamaa tietoa ja tutustuneet yhteiskuntamme tulevaisuuden megatrendeihin, jotka vaikuttavat ihmisten ja eri yhteisöjen, kuten kirkon, toimintaan.

Olemme osallistaneet kyselyllä mm. kirkkoherroja, ja lähitulevaisuudessa myös jokaisella seurakunnalla on mahdollisuus vaikuttaa strategian sisältöön. Strategia tulee palvelemaan meidänkin jäsenmäärältään ja pinta-alaltaan suurimman Oulun hiippakunnan sekä Koillismaan rovastikunnan seurakuntia. 12-jäsenisellä ryhmällämme on iso rooli strategian työstössä, mutta kirkkomme tulevaisuuden suunnitelmiin pääsevät vaikuttamaan monet muutkin tahot yhdessä tehden.

Kuusamon kaupungin uusi strategia tehdään vuoden 2020 aikana. Kuntalain mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet, henkilöstö- ja omistajapolitiikka, kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.

Sen tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Siinä pitää määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta.

Tärkeää on, että strategiaa työstäessämme siihen pääsevät osallistumaan kaupungin luottamushenkilöiden ja työntekijöiden lisäksi kuntalaisia ja nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvostot.

”Tärkeää on, että strategiaa työstäessämme siihen pääsevät osallistumaan kaupungin luottamushenkilöiden ja työntekijöiden lisäksi kuntalaisia ja nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvostot.”

Strategia ei aina terminä ja toimintana ilahduta kaikkia ja osa pitää sitä ns. paperinpyörittelynä. Se on kuitenkin tärkeä osa eri tahojen toimintaa, jos se on rakennettu hyvin ja sitä hyödynnetään vuosittaisessa toiminnassa sekä sen arviointi toteutuu. Se antaa tulevien vuosien toiminnalle pohjan ja suuntaviivat, joista vuosittain asetetaan tärkeämmät konkreettiset tavoitteet ko. organisaation toiminnalle.

Strategioissa katse on tulevaisuudessa tiedostaen historia ja nykyhetki – ihmisten ja yhteisöjen parhaaksi.

Lähteet:
Kaira Terhi, väitöskirja, 2019: ”Sitä kohti, mikä on edessä”: Strategia-ajattelun ominaispiirteet Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa