Koillissanomat pyysi kaivosyhtiöltä vastauksia Kari Heiskasen näkemyksiin. Kaivosyhtiö vastasi kysymyksiin sähköpostitse. Vastaajana Latitude 66 Cobalt toimitusjohtaja Thomas Hoyer.
Rikastustekniikan professori Heiskasen laskelmien mukaan arvokasta kultamalmia riittää Juomasuolla hyödynnettäväksi noin 3-5 vuodeksi. Koboltin hyödyntämistä hän ei näe taloudellisesti järkevänä edes nykyisillä koboltin hinnoilla. Miten kommentoitte?
– Dragon Miningin helmikuussa vuonna 2014 julkaiseman JORC-standardiin perustuvan varantoraportin mukaan Juomasuon hyödynnettävä malmin kokonaismäärä on 7,6 miljoonaa tonnia. Esimerkiksi 500 000 tonnin vuosittaisella malmin käyttömäärällä tämä tarkoittaisi 15 vuoden toimintaa. Tässä vaiheessa suunnitteluprosessia on täysin ennenaikaista arvioida tulevan kaivoksen ikää. Tällainen laskentaprosessi vaatii monien eri alojen ammattilaisten useiden kuukausien työtä.
Latitude 66 Cobalt Oy tekee parhaillaan kaivostoiminnan teknis-taloudellista suunnittelutyötä. Tämä määrittelee kaivostoiminnan tavoitellun minimitoiminta-ajan sekä taloudellisen kannattavuuden. Nämä tulokset ovat yhtiön investointipäätösten pohjana ja tulemme aikanaan julkistamaan kyseiset tiedot.
Kaivostoiminnan pitkäaikaisuus on ollut yksi Kuusamossa ja Posiolla käymiemme sidosryhmäkeskustelujen tärkeimmistä palautteista. Kukaan ei halua alueelle lyhytaikaista kaivosta, emme myöskään me.
Kumpi on kaivoksen päätuote, kulta vai koboltti?
– Viimeisimpien käytössä oleva JORC-standardin mukainen varantoraportti Juomasuon esiintymästä on Dragon Miningin helmikuussa 2014 julkaisema.
Raportin mukaan esiintymän kultamäärä on 367 700 unssia ja kobolttimäärä on 9 100 tonnia. Tämän päivän maailmanmarkkinahintojen mukaan malmiossa olevan koboltin arvo vastaa 60 %:a ja kullan arvo 40% kokonaisuudesta.
On kuitenkin liian aikaista arvioida jalostettavien lopputuotteiden liikevaihdon jakautumaa tulevaisuudessa. Hankimme lisäkairauksilla lisää tietoa alueen malmivaroista.
Miten Juomasuon uraani ja arseeni suunnitellaan käsiteltävän?
– Olemme tammi-maaliskuussa käyneet laajan sidosryhmäkuulemisten sarjan Kuusamossa ja Posiolla. Tekninen tiimi on vastikään aloittanut kaivostoiminnan ja prosessointilaitoksen suunnittelun näissä keskusteluissa saamiemme tietojen pohjalta.
Juomasuon malmin sisältämien epäpuhtauksien käsittelyssä tulemme käyttämään parasta kansallista ja kansainvälistä osaamista.
Professori Heiskanen laskee, että kymmenen vuoden tuotanto vaatisi lukuisten pienten kaivosten avaamista Kitkan rannoille. Millaisia suunnitelmia teillä on muualla kuin Juomasuolla tai Maaninkavaarassa?
– Uskomme että Pohjois-Suomessa on koboltin osalta paljon geologista potentiaalia. Teemme aktiivista työtä asian kartoittamiseksi. Tällä hetkellä toimintamme pääpaino on kuitenkin Juomasuon ja Maaninkavaaran esiintymien kehittäminen.
Heiskanen kertoo, ettei toiminnan taloudellinen kannattavuus ole välttämättä kaikkien kaivostoimijoiden tähtäimessä. Oletteko te laittamassa tarinalla yhtiötä myyntikuntoon?
Heiskanen ilmeisimmin viittaa pörssiyhtiöiden tiedottamiseen. Joissain tapauksissa pörssiyhtiöt ovat pyrkineet nostamaan yhtiön pörssiarvoa epäterveellä tavalla.
Latitude 66 Cobalt Oy ei ole pörssiyhtiö. Saimme tammikuussa päätökseen rahoituskierroksen ja yhtiöllä on vakaa taloudellinen tilanne sekä hyvät pitkäjänteisesti sitoutuneet omistajat.
Heiskasen arvion mukaan Kuusamo-Posion koboltin tuotanto olisi noin 0,2 prosenttia maailman kokonaistuotannosta muutaman vuoden ajan. Onko Kongon lapset valjastettu kultakaivoksen pr-työhön?
Olemassa oleviin kairauksiin perustuva tieto Posiolla ja Juomasuolla olevan koboltin määrästä on yli 15 000 tonnia. Koko maailman koboltin nykyinen vuosituotanto on noin 100 000 tonnia. Merkittävä osa tuosta tuotannosta on eri tavoin epäeettistä.
Kuusamon Juomasuon ja Posion Maaninkavaaran esiintymät ovat kansainvälisesti merkittäviä, sillä ne mahdollistavat koboltin tuotannon kaivosten päätuotteena. Näin kaivoksen toimintaa voidaan suunnitella pitkäaikaisten toimitussopimusten varaan. Tähän eivät pysty kaivokset joissa koboltti on sivutuotteena. Yli 90% maailman koboltista tuotetaan tänä päivänä muiden metallien sivutuotteena.