Pikkutyttönä Anu Eronen sai vanhemmiltaan rahat kenkien ostoon. Tarkoitus oli ostaa räntäsäälle sopivat kumiset kengät. Eronen palasi kaupasta pikkukengät kassissa. Tyttö ei saanut osakseen haukkuja, vaan tuumauksen, että noilla meinaat sitten kulkea sateisen kelin läpi.
– Olen sitten ikäni muistanut sen, että pitää kyetä toimimaan kulloisessakin tilanteessa ja tehdä oikeita päätöksiä, vaikka kuinka olisi mielihalut mihin suuntaan, Vuoden ulkokuusamolaiseksi valittu SOL-konsernin pitkäaikainen toimitusjohtaja kertoo Anu Eronen.
Eronen on tehnyt SOL-konsernissa nyt jo 48-vuotisen uran. Toimitusjohtajan paikan hän jätti seitsemän vuotta sitten, mutta vaikuttaa yhä yhtiön hallituksen puheenjohtajana.
Kunnianhimo, paremman palvelun rakentaminen ja rakkaus ihmisiin pitää Erosen yhä 72-vuotiaana mukana SOL-konsernissa.
Johtajana hän on halunnut olla suora, ihmisläheinen ja elämänmyönteinen. Ulospäinsuuntautuneisuus ja positiivisuus ovat sanoja, jotka nousevat esiin myös vuoden ulkokuusamolaisen perusteluissa.
Tunnustus on ulkokuusamolaisten verkosto Kuusamon Ystävien vuosittain myöntämä.
Keltaista Erosen päällä näkee aina töissä. Se on SOL-konsernin tunnusväri ja viittaa latinankieliseen sol-sanaan, aurinko. Energia ja aurinko kulkevat värinäkin Erosen mukana työpäivän ajan, mutta ennen kaikkea se näkyy ajattelutavassa. Johtajana Eroselle kantava voima on ollut usko positiiviseen ihmiskuvaan.
– Uskon siihen, että jokainen haluaa tehdä työtä ja jokainen haluaa onnistua työssään. Silloin pitää kannustaa ja löytää johtamisen tasolla keinoja, jotka vievät tätä asiaa eteenpäin, Eronen kertoo.
Tämä tarkoittaa vaikka sitä, että kun ihminen tekee työnsä hyvin, Eronen muistaa kiittää häntä. Toisaalta, jos työ takkuaa, istuu Eronen ihmisen kanssa alas pohtimaan, että miksi näin.
– Jos työ on sellainen, jota tehdään ihmisten kautta, siellä ei välttämättä enää pelaa ne taylorismin aatteet: painetaan nappia ja käskytetään.
Positiivisuus ja elämänmyönteisyys ovat Erosen mukaan osittain ominaisuuksia, mutta osittain niihin myös kasvetaan.
– Luen mielelläni positiivisen psykologian kirjallisuutta. Ja minulla on tuttavapiirissä alan guruja, joita on onni kuulla ja kuunnella.
Määrätietoisuus ja kunnianhimo ovat kuljettaneet Erosta koko elämän ajan. Jo lapsena hän myi kukkia ja piti kioskia. Saatuaan Tampereen ylipistosta kandidaatin paperit puhui hän itsensä töihin Työvoimahallintoon.
– Silloinen piiripäällikkö sanoi, että töitä on mutta ei rahaa. Sanoin, että en ole rahaa kysynyt vaan töitä.
Eronen työskenteli Työvoimahallinnossa muutaman kuukauden palkatta, kunnes sai palkkatyön viideksi vuodeksi. Pesula- ja siivousalan yritys Lindströmissä hän aloitti vuonna 1973 rekrytointitehtävissä henkilöstöyksikössä.
Eri työtehtävien kautta Eronen päätyi toimitusjohtajan paikalle vuonna 1992. Tuolloin SOL oli jo irrotettu Lindströmistä omaksi siivousalan yksikökseen.
– Olen tottunut ihan pienestä lähtien tekemään töitä ja ymmärtämään työn sisällön ja rahan merkityksen.
Vastapainoa työlle Eronen on hakenut pitkään hiihtoladuilta. Ne hänet alunperin toivatkin Rukalle 1970-luvulla. Välillä Rukalla käynti jäi, kun Eronen alkoi käydä hiihtämässä Saariselällä.
– Olimme taas kerran menossa Saariselälle viikonlopuksi sillä ajatuksella, että löydettäisi sieltä oma paikka. Matkalla luin Kauppalehteä, jossa oli Klementin Karin ilmoitus. Soitin matkalle hänelle ja hän kysyi, että mitä te sinne Saariselälle lähdette? Hän rakentaa teille mökin Rukalle, Eronen kertaa.
Eroset ajoivat perjantaina Rukan kautta Saariselälle ja sunnuntaina Rukalle allekirjoittamaan papereita mökistä.
– Olemme olleet hirveän tyytyväisiä. Kävimme siinä alkuun joka viikonloppu talvisin, Eronen muistelee vuonna 1998 rakentuneen mökin historiaa.
Nyttemmin hiihtoladut ovat vaihtuneet hiekkaan, sillä Eronen asuu toista kotia Espanjassa ja toista Helsingissä. Rukalla he ehtivät nykyään käydä korkeintaan pari kertaa vuodessa, mutta viettävät alueella silloin useamman viikon.
– Joulu menee lämpimässä, mutta laitetaan kyllä kunnon joulu. Meidän piti tulla Rukalle jouluksi, mutta siihen tuli mutta matkaan. Vieläkin vähän harmittaa.
Finlandia-hiihdon toistakymmentä kertaa hiihtänyt Eronen tyytyy tänä talvena vain 100 - 200 kilometriin laduilla ajan puutteen vuoksi.
Selkeältä ja määrätietoiselta Eroselta on jäänyt muuten elämänsä aikana vain yksi hiihtolenkki kesken. Se tapahtui Rukalla maaliskuussa vuosikymmeniä sitten, kun Eronen oli pienen naisporukan kanssa hiihtämässä 40 kilometrin lenkkiä.
– Minulla loppui kärsivällisyys, koska latu oli ihan jäinen. Sanoin, että haluan täältä kiireellä pois ja keskustaan.
Eronen saatiin ladulta pois ja hän suuntasi heti keskustaan.
– Menin käsityöliikkeeseen, kävin ostamassa lankaa, menin himaan ja aloin neuloa. Olen nauranut sille itse monta kertaa jälkeenpäin! Mutta oleellista oli se, että palvelu pelasi.
Onko sen jälkeen tullut keskeytettyä hiihtolenkkiä?
– Ei ole tullut keskeytettyä, eikä mitään muutakaan, Eronen naurahtaa.
Vuoden ulkokuusamolainen
Anu Eronen vastaanotti tunnustuksen keskiviikkoiltana Katajanokan kasinolla Helsingissä.
Perusteluissa muun muassa kerrotaan Erosen tehneen Kuusamoa tunnetuksi kaikissa toimissaan ja laittaneen hänen liikkeelle SOL-konsernin laajentumisen Koillismaalla. Tällä hetkellä SOL työllistää Koillismaalla 180 henkilöä.
Tunnustusta perusteltiin myös Erosen positiivisella persoonalla.
Eronen työskenteli SOL-konsernin toimitusjohtajana vuoteen 2011. Nyt hän vaikuttaa hallituksen puheenjohtajana.
Hänellä on takanaan jo 45 vuotta SOL-konsernissa.
Lappeenrannasta kotoisin oleva Eronen asuu kahta kotia: toista Espanjassa, toista Helsingissä.
Rukalle Eronen ja hänen miehensä rakennuttivat mökin vuonna 1998. Nykyään he käyvät mökillä vain muutamia kertoja vuodessa.
Tunnustus on ulkokuusamolaisten verkosto Kuusamon Ystävien vuosittain myöntämä.
Vuonna 1996 perustettu verkosto vaikuttaa lähinnä pääkaupunkiseudulla ja kaikilla sen jäsenillä on jonkinlainen yhteys Kuusamoon.
