Haavin varsi katkesi kalan pai­nos­ta, mutta Juha Tervo syöksyi perään - "Vii­mein­kin taimen, jota joka kisassa olen yrit­tä­nyt"

Paavo Säkkinen sai tyytyä kakkossijaan, kun Juha Tervo vei voiton Kitkajoen kalakisassa.

Kuva: Mika Flöjt

Haasteellinen tulvassa oleva Kitkajoki antoi suurtaimenia ja harjuksia. Kitkajoen kuulu, legendaarinen, kalakisa keräsi perinteisen tyylin yökisaan (klo 18- 9) konkarikalastajia kunnioittamaan kuusamolaisen jokikalastuskulttuurin perinteitä, vaellustaimenia sekä vapaana ja vielä puhtaana virtaavaa Kitkajokea.

Tämän vuotisen Kitkajoen kalakisan ratkaisun hetket koettiin Harrisuvannon kosken alla, vaikka vielä alkuillasta näytti, että Linnakalliolla, kun Kitkajoen saamamiehiin kuuluva Juuman Leirintäalueen pitäjä Teemu "Tepa" Huotari sai kosketuksen Linnakalliolla nousutaimeen. Linnakallion isomuksen jurrauksen ja syöksyn jälkeen taimen kuitenkin jatkoi kutuvaellustaan.

Samaan aikaan toisaalla viime kesän Kitkajoen kalakisanvoittaja Juha Tervo käveli perinteisiä kalamiesten polkuja Harrisuvan kosken alle ns. pohjoispuolelle, jonka kalastuksellinen vaikeusaste jyrkkä rinteisyyden, lyhyen kalastettavuuden, olemattoman kalan peräänpääsyn jne. takia on kalamiesten asteikolla perinteisestikin violetti, niin saati sitten tulvavedellä... harva edes ajattelisi tulvavedellä kyseistä paikkaa... kun silloin paikan vähäinenkin kalastustontti on vedenalla.. mutta Tervo ajatteli.

– Viimeinkin kisassa tuli taimen, jota joka kisassa olen kyllä yrittänyt jossain vaiheessa. Kisan alusta myöhästyin melkein tunnin, mutta se kannatti: askelmerkit meni kohdalleen. Päätin aloittaa harrinpyynnillä, laitoin perhoksi aamulla sitomani luottoperhon. Vettä oli paljon ja hiukan jo epäilin ettei perho uppoa tarpeeksi, Tervo kertoo.

– Aloitin kalastuksen pikkuhiljaa siimaa jatkaen ja niin tunsin selkeästi isomman kalan otin, mutta kala ei tarttunut. Lyhensin siimaa vähän ja niin olisikohan ollut toinen heitto niin siimaa vietiin vauhdilla koskea alaspäin. Jännitin tarttuuko siima kosken kiviin ja nousin korkeammalle väsyttämään kalaa.. Ensimmäisen syöksyn jälkeen kala tuli yllättävän helposti ihan jalkoihin ja nähtävästi huomatessaan minut otti toisen syöksyn poikkivirtaan ja hyppäsi komeasti. Hiukan jo epätoivo hiipi mieleen, lyhyt harrivapa ja ohut peruke mitenhän tässä käy.

– Muutamien jännittävien minuuttien jälkeen taimen oli jälleen samalla puolella jokea ja leveä pyrstö heilahteli välissä pinnalla. Valmistauduin ottamaan kalan ylös haavilla ja kahlasin vähän syvemmälle. Kala oli väsynyt ja tuli helposti haaviin, mutta kun yritin nostaa sitä ylös katkesi haavista varsi. Äkkiä hyppäsin haavipussin perään ja sain sen ja myös taimenen ylös ihme kyllä. Arvelin kalan painoksi noin 4,5kg, Tervo kertoo.

Harrisuvannon koskenalunen toimi myös kisan toisen taimenennäyttämönä kun Kitkajoen kalastajasukuun kuuluva Paavo Säkkinen väsytteli uistimella 3,3 kg taimenen (punnituksessa) rannalle joen eteläpuolelta myöhemmin yöllä. Sunnuntaiaamun punnituspaikalla Juuman Retki-Etapissa silmämääräisesti arvuuteltiin vielä kumman taimen olisi suurempi, mutta lopulta punnitus osoitti eron paksuudessa Tervolle. Täten Juha Tervo sai nyt toisen kiinnituksen Kitkajoen Kultaiseen Räsäseen.

Kilpailun järjestänyt Kuusamon Uistinseura kiittää yhteistyökumppaneita, Kuusamon uistinta ja Juuman Retki-Etappia. Liäsksi kilpailunjärjestäjät Jari Mustaniemi ja Tapio Ojala ottavat mielellään vinkkejä vastaan miten kisaa voitais kehittää, olisko säännöissä tai kilpailu ajoissa ym. korjattavaa. Tällä hetkellä osanottaja määrät pienenee vuosittain, etenkin nuorten osallistuminen on vähäistä. Aamukahvilla Retki-Etapisissa pohditiinkin, jospa Ylä-Kitkajoki kokonaisuudessaan otettaisiin mukaan kisaan kun sieltä löytyy helpompia koskipaikkoja myös ensikertalaisten, lapsien ja nuorten kalastuskohteeksi?

Kultainen Räsänen kilpailu täytää lähivuosina 50 vuotta joten jos kalastajilla olisi alkuajoilta tarinoita, tuloksia, kuvia ym. järjestäjät ottaa mielellään tietoa vastaan. Olisi mukava jos tästä saataisiin jonkinlainen historiikki kerättyä. Ja toivottavasti alkukesästä kevään viivästymisestä johtuen jäänyt pitämättä Oulangan-Savinan kisa vielä elokuussa pidettäisiin sekä ensi kesänä saataisin vielä neljäs cup-kisapaikka vaikka Kostonjoelle Taivalkosken Kala-Taival kalaseuran järjestämä?

CUP:issa voitaisiin sitten laskea pisteet sitten vaikka kolmen kisan pohjalta. Tämä mahdollisesti hajauttaisi pisteitä ja antaisi osallistujille joustoa kisaohjelmaan, kun nykyisin tuntuu olevan kaikilla monenlaisia kiireitä. Kilpailunjohtaja Jari Mustaniemi totesi, että mukava että saavat kisassa jonkun taimenen, jos se auttais tuohon osallistujamäärään ja lisäämään ymmärrystä siitä, kuinka tärkeää on ylläpitää jokikalastuskulttuuria; kalakisoja ja kestävää kalastusta sekä pitkäjänteistä kalavedenhoitoa.

Aamukahvilla Juuman Retki-Etapin kalaparlamentissa päiviteltiinkin sitä "viisautta" mikä toimivan Käylän kalanviljelylaitoksen laukkattamisessa oli - laitos onkin saatava takaisin toimimaan pikaisesti. Käylän Isännät ymmärsivät jo 1930 -luvulla hoitaa taimenvesiä omilla kannoilla, omissa vesissä – ei siis pitäisi yrittää keksiä pyörää uudestaan. Monipuolisesti hoidetut vaellustaimenvedet ovat koko Kuusamon etu – ja elävän kuusamolaisen jokikalastuskulttuurin.