Kaksi kuvaa vierekkäin. Toisessa kuvassa mies näyttää kuorimaraudalla, miten puu ennen kuorittiin. Nostalgia on läsnä viime kesänä Kuusamon Kurkijärvellä otetussa kuvassa.
Viereisessä kuvassa sama mies istuu pöydän ääressä taukotuvan pirtissä ja katselee ulos. Katse on suuntautunut omaan, käsittelemättömään rantametsään. Kuvasta huokuu rauha.
– Se taukotupa on tukikohta. Siinä voi vaikka kalastuksen tai metsästyksen tiimellyksessä yöpyä tai huonolla säällä mennä suojaan. Kuvissa näkyy sekä tuottamispuoli että säästämäni vanha metsä, analysoi kuvissa esiintyvä Harri Kemppainen.
Kun Kemppainen menee metsään, on hänellä siihen monta syytä. Eläkkeellä oleva entinen metsäalan ammattilainen on niin ostanut kuin myynyt puuta ja toiminut niin opettajana kuin metsänhoitoyhdistyksen palkkalistoilla. Metsä on tuonut hänelle elannon 50 vuotta, joiden aikana metsätaloudessa on siirrytty miesvoittoisesta työskentelytavasta metsäkoneiden voimaan.
Yhäkin Kemppaisen voi löytää metsästä puusavotasta, mutta nykyään metsä kutsuu usein miten harrastamaan.
– Ainut joka kuvista jäi pois, on hirvenmetsästys, Kemppainen valottaa metsäsuhteitaan.
Harri Kemppainen ja kymmenen muuta ovat kertoneet metsäsuhteestaan ja antaneet Janette Backmanin ja Kalle Immosen kuvata heidät itselleen tärkeässä ympäristössä. Luontokuva sillanrakentajana - Metsäsuhteita Koillismaalla on paitsi näyttely myös osa Backmanin ja Immosen maisteriopintojen pro gradu -työtä.
Se, että koillismaalaisella on monta metsäsuhdetta, on normaalia, mutta hieman yllättävääkin tekijöiden mielestä.
– Kukaan ei ollut vain yhdessä roolissa, vaan kaikilla löytyi todella syvällinen suhde metsään. Esimerkiksi jos metsästä tulee leipä, tulee sieltä myös vastapaino työlle. Kaikilla kuvattavilla on vähintään se kaksi puolta, joillakin varmaan parikymmentä, kertoo Janette Backman.
– Toisaalta mietimme sitä, että jos tutkimus olisi tehty jossain muualla, mielipiteet olisivat voineet olla kärkevämpiä. Mukana oli varmasti ollut enemmän yhden metsäsuhteen ihmisiä. Koillismaalla eletään lähellä luontoa, minkä takia ihmisillä on monia metsäsuhteita, pohtii puolestaan Immonen.
Toinen projektin aikana tekijöille valaistunut asia oli se, että ihmiset pystyvät hyväksymään toisen metsäsuhteen, vaikka se olisi vastakkainen kuin oma.
– Vaikka ei hyväksyttäisikään toisen toimintatapaa, ymmärrystä sille löytyi. Jos vaikkapa luonnonsuojeluihminen oli sitä mieltä, että vanhoja metsiä ei saa hakata, hän kyllä ymmärsi, että toinen elää metsistä. Vastaavasti taas puunhankkija voi pitää luonnonsuojelua tärkeänä, Backman pohtii.
– Vain metsäsuhdetta, jota ei ole ollenkaan, ei ymmärretty, huomauttaa Immonen.
Vuosi sitten syksyllä projektiaan aloitellessaan Backman ja Immonen kutsuivat mukaan tutkimushenkilöitä, joiden metsälliset tavoitteet poikkeaa toisistaan työnkuvan tai harrastuksen perusteella.
– Mukana oli metsätalousihmisiä, luonnonsuojeluporukkaa, puunjalostajaa ja matkailun ja porotalouden edustajia. Näistä saatiin tosi monipuolinen paketti kasaan. Pyrittiinkin saamaan mukaan ihmisiä, joilla on erilainen rooli metsässä, Backman taustoittaa.
Koillissanomien lehtijutun myötä mukaan saatiin vielä muutama tutkimushenkilö. Alkuhaastattelussa opiskelijat kartoittivat ihmisten metsäsuhdetta ja ideoivat jokaisen kanssa yhdessä kuvaustilanteen. Metsässä vietettiin jokaisen kuvattavan kanssa päivä tai kaksi.
Nyt Kaamosgalleriassa esillä oleva näyttely on Backmanin ja Immosen projektin taiteellinen osuus. Pro gradu -tutkimustaan varten he jatkavat vielä haastatteluiden tekemistä. Niiden aikana selviää lopullisesti, auttoiko projekti ihmisiä ymmärtämään toisen metsäsuhdetta paremmin.
Gradun on määrä olla keväällä valmis.
Luontokuva sillanrakentajana - Metsäsuhteita Koillismaalla -näyttely on esillä Kaamosgalleriassa 28.12. asti.
Näyttely
Luontokuva sillanrakentajana - Metsäsuhteita Koillismaalla -näyttely avattiin tiistaina Kaamosgalleriassa Kuusamotalolla.
Näyttely on Janette Backmanin ja Kalle Immosen pro gradu -tutkimuksen taiteellinen osuus.
He opiskelevat Lapin yliopiston soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriohjelmassa Kuusamossa. Molemmat ovat koulutukseltaan metsätalousinsinöörejä.
Projektin avulla selvisi, että yhdellä ihmisellä on useanlaisia suhteita metsään. Esimerkiksi sieltä voi saada sekä elantonsa että virkistyksensä.
Projekti jatkuu edelleen haastatteluilla, joiden on tarkoitus selvittää, että ymmärtävätkö ihmiset toistensa metsäsuhdetta paremmin, kun se on avattu. Haastatteluissa etsitään vastausta siihen, voiko soveltavan kuvataiteen ja luontokuvan käsittelyn keinoin tapahtua lähestymistä mielipiteissä.
Metsäsuhteita ei juurikaan ole aiemmin käsitelty soveltavan kuvataiteen keinoin.
Opiskelijat saivat projektiaan varten pienen apurahan Metsämiesten säätiöltä.
Lisäksi projektia on ollut tukemassa reilu kymmenen muuta yhteistyökumppania.
