"Toi­vot­ta­vas­ti enää ei tar­vit­se painaa pe­ruu­tus­nap­pia" – Rukan talven ta­pah­tu­mis­ta osa jo myyty lop­puun: Rap ja pi­po­lät­kä vetävät

Viikon ky­sy­mys: Milloin pysyvä lumi sataa Koil­lis­maal­le?

Jat­ku­vat häiriöt ta­lo­yh­tiös­sä ovat vuok­ra­lai­sen ja vuok­ran­an­ta­jan vas­tuul­la – va­ka­vis­sa ta­pauk­sis­sa il­moi­tus po­lii­sil­le on paras vaih­toeh­to: "Ikinä ei tiedä mitä asun­nos­sa tulee vas­taan"

Häiriötä aiheuttavat naapurit voivat turhauttaa taloyhtiössä. Ongelmiin puuttuminen on mahdollista, mutta pysyvät ratkaisut ovat usein suuren työn takana.

Häiriöt taloyhtiössä voivat johtaa pitkiinkin prosesseihin. Kuvituskuva, kuvan kerrostalo ei liity asiaan.
Häiriöt taloyhtiössä voivat johtaa pitkiinkin prosesseihin. Kuvituskuva, kuvan kerrostalo ei liity asiaan.
Kuva: Eljas Sallmén

Häiritsevästi käyttäytyvät asukkaat saattavat aiheuttaa harmia koko taloyhtiön asukkaille. Yleisimpiä tapauksia ovat tupakointi taloyhtiössä ja yöllinen metelöinti.

Oulussa toimivalla isännöitsijällä Jouni Koskelalla on pitkä kokemus taloyhtiön asioiden hoitamisesta. Hänen mukaansa häiriön täytyy olla vakavaa ja toistuvaa, jotta siihen voidaan puuttua.

Mikäli häiriöitä ilmenee, ensimmäisenä sekä asunnon omistajalle että vuokralaiselle lähetetään kirjallinen ilmoitus. Siinä kerrotaan millaisia asioita asunnossa väitetysti tapahtuu, ja kysytään mitä asialle aiotaan tehdä. Sen jälkeen asia käsitellään taloyhtiön kokouksessa.

Koskelan mukaan useimmiten asiat oikenevat tällaisen käsittelyn jälkeen ja ihmiset pahoittelevat häiriötä.

Mikäli muutosta ei tapahdu, sekä vuokralaiselle että vuokranantajalle annetaan varoitus ja uhataan asunnon haltuunotolla. Sen lisäksi vuokranantajan tulee todistettavasti varoittaa itse vuokralaistaan.

Tämän jälkeen asuntoyhtiö voi tehdä häädöstä haastehakemuksen oikeudelle. Yleensä käsittelyssä kestää kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. Sen jälkeen on vielä 30 päivän takaisinsaantiaika, jolloin yksipuoliseen päätökseen voi hakea muutosta.

Jouni Koskelan mukaan häiriöitä kokeneet asukkaat eivät aina uskalla todistaa oikeudessa.
Jouni Koskelan mukaan häiriöitä kokeneet asukkaat eivät aina uskalla todistaa oikeudessa.
Kuva: Janne Körkkö

Lopuksi ulosottoviranomaiset ilmoittavat häädölle päivämäärän ja asuntoyhtiö palkkaa häätöä varten henkilökunnan. Asunnon irtaimistosta sovitaan asuntoyhtiön ja ulosottoviranomaisen kanssa.

Koskelan mukaan haltuunottoprosessi voi venyä hyvinkin pitkäksi, mikäli haltuunotto riitautetaan. Asukkaan vapausrangaistus voi estää häätämisen, sillä henkilöllä täytyy olla lain mukaan asunto palatessaan vankeudesta.

Vartijat voivat raportoida ja todistaa oikeudessa

Jatkuviin häiriötapauksiin on muutamissa oululaisissa taloyhtiöissä jouduttu Koskelan mukaan palkkaamaan vartiointiliike. Vartijat voivat luoda yleistä rauhaa ja turvallisuutta, mutta he toimivat myös asuntoyhtiön valvojina.

Yleisistä hälytystehtävistä poliisi ei anna tietoja eteenpäin. Esimerkiksi jos poliisi käy taloyhtiössä esimerkiksi neuvomassa asukkaita hiljenemään tai lopettamaan biletyksen.

Mikäli taloyhtiössä tapahtuu rikos, kuten kotirauhan häirintä, ovat asiakirjat julkisia.

Vartijat puolestaan voivat raportoida taloyhtiölle ilman rikosepäilyjä, ja heidät voidaan myös ottaa oikeuteen todistajiksi.

Vakavemmissa häiriötapauksissa Koskela kehottaa ilmoittamaan poliisille oman turvallisuuden vuoksi.

– Ikinä ei tiedä mitä asunnossa tulee vastaan. Poliiseilla on koulutus ja välineet vaarallisia tilanteita varten.

Oikeusvaltiossa poliisin toimivalta on tarkkaan rajattu

Ylikomisario Arto Autio Oulun poliisista kertoo, että oikeusvaltiossa ihmisen kiinniottamiselle täytyy olla painavat lailliset perusteet.

Häiriötapauksissa poliisi ensin huomauttaa häiriöstä, mutta voi tarpeen vaatiessa poistaa henkilön huoneistosta. Jos häiriö ei poistu, voidaan henkilö ottaa kiinni ja viedä poliisivankilaan korkeintaan 12 tunnin ajaksi.

Aution mukaan kiinniottaminen on sallittua vain sen ajan, että häiriö poistuu. Täten ihminen voidaan vapauttaa esimerkiksi poliisivankilan pihalla, jos hän on rauhoittunut, eikä ole syytä epäillä häiriön jatkumista.

Jokaista tapausta kohdellaan yksittäisenä tapauksena, mutta henkilön aiemmalla käytöksellä on vaikutusta. Jos on pelättävissä, että tilanne toistuu, voi poliisi ottaa henkilön kiinni.

Autio muistuttaa, ettei kiinniottamista voi käyttää rangaistuksena häiritsevästä käytöksestä.

Asunnon haltuunotolle voi olla monenlaisia perusteita

Asunto-osakeyhtiöiden oikeusasiota tutkineen oikeustieteen tohtorin Eelis Paukun mukaan asunnon haltuunottoon on viisi perustetta. Sekä omistajan että vuokralaisen toiminta voi johtaa haltuunottoon

Ensimmäisenä perusteena ovat maksamattomat vastikkeet tai käyttökorvaukset. Toiseksi osakehuoneiston huono hoito, joka aiheuttaa huomattavaa haittaa muille osakkaille tai rakennukselle. Osakas ei suostu korjaamaan niitä ja estää osakkaan kustannuksella yhtiön tekemät korjaukset.

Kolmas peruste on käyttötarkoituksen vastainen käyttö, kuten liiketoiminnan harjoittaminen asunnossa. Neljäntenä on häiritsevä elämä, joka on useimmiten öistä juhlimista ja yleistä sekoilua.

Paukun mukaan vakavammissa tapauksissa, kuten yöllisissä tai pitkään kestävissä häiriöissä kannattaa kutsua poliisit paikalle. Lievemmissä tapauksissa kannattaa kirjata häiriöistä itse ylös tapahtuma ja aika.

– Sekä poliisiraportteja että itse tehtyjä muistiinpanoja voidaan käyttää haltuunoton perusteena, Paukku kertoo.

Muita häiritsevän elämän alle meneviä asioita ovat rikollinen toiminta asunnossa ja muiden asukkaiden uhkailu tai tahallinen häirintä.

Viidentenä perusteena järjestyssääntöjen rikkominen esimerkiksi tupakointikiellon suhteen.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimiehen Kristel Pynnönen kertoo, että viime vuosina ovat yleistyneet sellaiset asunto-osakkeiden haltuunottotapaukset, jossa osakas kolmen vuoden haltuunottoajan jälkeen ei halua ottaa asuntoa takaisin haltuunsa.

– Viitisen vuotta sitten ensimmäiset tapaukset yllättivät, mutta sen jälkeen ne ovat yleistyneet niin paljon, että eivät yllätä enää, Pynnönen kertoo.