Perämetsien mies asetti väsyneenä yöpöydälleen romaanin Taivaanpallo. Puoli nukuksissaan hän jäi pohtimaan teoksen alkulukuihin sisältyviä selityksiä uuden ajan tieteellisen maailmankuvan synnystä, joita kirjailija Olli Jalonen tässä 1600-luvulle ajoittamassaan teoksessa esittelee.
Romaanin päähenkilö on isästään orvoksi jäänyt Agnus-poika Englannin hallitsemalta Saint Helenan saarelta keskellä Etelä-Atlanttia. Sinne saapuu tähtitieteellisiä havaintoja tekemään luonnontutkija Edmond Halley, joka pestaa pojan apulaisekseen.
Agnus osoittautuu oppivaksi pojaksi. Isäntänsä pois muuttamisen jälkeenkin hän jatkaa kotisaarellaan tähtitaivaan tarkkailua ja toimittaa tälle raportteja kirjeissään.
Joka ilta vuosien ajan poika suuntaa observatorioonsa, suureen puuhun saaren korkealla kukkulalla. Siellä hänelle vahvistuu käsitys siitä, että tähtitaivaan näennäinen liike syntyy maan pyörimisestä akselinsa ympäri ja sen samanaikaisesta kierrosta radallaan auringon ympäri. Puussa istuva Agnus-poika tunnistaa taivaan merkit ja kirjaa niiden paikat yön eri tunteine uskollisesti kartalleen.
Romaani ajoittuu 1600-luvulle, aikaan jolloin tarkkoihin havaintoihin perustuva luonnontiede teki läpimurtoa asettaen kyseenalaiseksi perinteisen kristillisen käsityksen ympäröivästä maailmasta. Uuden ajan maailmankuvaa rakentava pikkupoika sai palkakseen jatkuvasti täsmentyvän kuvan maasta ja sen liikkeistä ympäröivässä maailmankaikkeudessa, jonka karttapohjan mestari Halley oli hänelle antanut. Samalla hän sai mielihyvän, jonka toi omakohtaisesti hankittu varma tieto.
Näinkö helposti tieteen esille tuomat tosiasiat syrjäyttivät vanhat uskomukset, mietti lakanoissaan kieriskelevä Perämetsien mies.
Uneen päästäkseen hän virkistyneenä jatkoi teoksen lukemista. Juonen etenemistä seuratessaan hän tuli havaitsemaan, että jotkut naapurit pojan kotisaarella kaipasivat itselleen muuta kuin tosiasiallista tietoa. Monille tärkeämpää oli omien himojen tyydytys. Pojan leskeksi jäänyt äiti samoin kuin hänen naiseksi hädin tuskin kehittynyt vanhempi sisarensa joutuvat pakotettuina seuraamaan tuttuja miehiä kävelyretkelle ja tulevat retkillään raskaiksi.
Anglikaanisen kirkon pastorin tehtäviä saarella hoitava, armon ja sovituksen sanomaa saarnaava pastori ottaa vaimokseen säälimänsä ja rakastamansa Agnuksen äidin muodostaen näin uuden perheyhteyden. Tämä ei kuitenkaan auta langenneita naisia tai heidän jälkikasvuaan. Katolisia oppejaan omin päin kehittäneet saarelaiset langettavat entistä vahvemmat vihat heidän päälleen. Karkeiden uhkailujen jälkeen he lopulta surmaavat synnin hedelmänä syntyneen lapsen ryhtyen täysimittaiseen sotaan oman maailmankäsityksensä ylläpitämiseksi.
Tutun kuuloinen soppa, pähkäili aamun tunteina viimeisetkin unet silmistään karistanut Perämetsien mies. – Lienevätkö Jalosen teoksessaan kuvaamat, väkivallantekoihin ryhtyneet 1600-luvun vanhakantaiset saarelaiset, samaa sakkia kuin kaikkialla maailmassa tänä päivänä mellakoivat kansanjoukot, hän pohdiskeli.
Vanhoja arvoja puolustaessaan nämä kiihotettuina rynnäköivät toisuskoisia naapureitaan vastaan. He eivät ehkä koskaan ole saaneet tietää niistä perusvoimista, jotka pyörittävät asuttamaamme taivaanpalloa akselinsa ympäri sekä kiertoradallaan auringon ympäri. Niiden liikkeitä seuraamalla saamme mahdollisuuden huolellisten havaintojen ja mittausten perusteella päätellä myös asuttamamme pallon päivittäisen, vuotuisen ja vuosimiljoonaisen liikkeen lukemattomien tähtien kirjomassa avaruudessa.
Vai ovatko mellakoivat kansanjoukot sittenkin sisäistäneet tieteellisen maailmankuvan? Ehkä he ovat vain menettäneet uskonsa sen kykyyn ratkaista ongelmiamme?