Kaivosyhtiö Latitude 66 Cobaltin toimitusjohtaja Thomas Hoyer kertoo, että Kuusamon Juomasuon kaivossuunnitelmaan kuuluukin kaivoskuilun tekeminen suoraan maan alle jo olemassa olevasta kaivannosta. Edes suunnitellun kaivostoiminnan alkuvaiheessa ei kaivettaisikaan avolouhoksen tavoin, toisin kuin hänen haastattelustaan tiistain Koillissanomissa kävi ilmi.
– Avolouhosta ei synny, vaan mennään suoraan maan alle, hän sanoo nyt ja kuvaa, että toki aina kaivettaessa maata joudutaan siirtämään.
Hoyer kuvaa malmiota niin hyväksi, että yhtiöllä on varaa huomioida alueen ympäristöarvoja suunnittelussaan avolouhosta kalliimman kaivoskuilun kaivamiseksi.
– Meillä on malmion arvon takia varaa mennä suoraan maan alle, hän kertoo Juomasuon suunnitelmasta ja kuvailee kuinka yhtiö näin pyrkii huomioimaan alueen ympäristöarvoja.
Avolouhos olisi toki kaivosyhtiön kannalta halvempi vaihtoehto, kertoo Hoyer. Hän kertoo kuitenkin, että Juomasuolla maan alle rakennettaisiin korkkiruuvin mallinen tie, joka jatkuisi yhä syvemmälle. Tältä reitiltä kaivoskuiluja räjäytettäisiin malmioon sivusuunnassa. Syntyvä sivukivi siirrettäisiin hänen mukaansa esimerkiksi edellisellä viikolla tai edellisen kuukauden aikana kaivettuun tilaan, eikä sitä kuljetettaisi maanpinnalle.
Hoyer kertoo, että on myös taloudellista kuljettaa maanpinnalle vain se kiviaines, jonka arvokasta malmia hyödynnetään.
Vesien suhteen Hoyer kertoo, että itse kaivoksilla vettä ei käytettäsi. Veden käyttö sen sijaan tapahtuisi hänen mukaansa suljetun kierron rikastamossa katon alla. Rikastamon paikan suhteen ei vielä ole esitystä, mutta esimerkiksi Maaningan suunnan vedenjakajan osalta Hoyer kertoo, että vesien laskusuunnat eivät ole ratkaisevia suunnittelussa. Vesistöjen laskusuunnat joko Kemijärven tai Oulangan kansallispuiston suuntaan ovat vaan ainoastaan yksi parametri, eli muuttuja, jonka yhtiö ottaa huomioon rikastamon paikkaa suunnitellessaan.
Rikastusprosessista yhtiö kertoo tarkemmin huhtikuussa, kun suunnitelma on valmis esiteltäväksi.
– Rikastukseen kuuluu varmaankin painovoimainen ja kemiallinen erottelu, Hoyer kertoo ja sanoo, että esimerkiksi kasaliuotusta avoimen taivaan alla ei ole suunnitteilla, vaan rikastamo toimisi tehdasmaisessa rakennuksessa.
Kemialliset prosessit keskitettäisiin Hoyerin mukaan tähän yhteen paikkaan, eli kyseiselle rikastamolle. Rikastamolla ei myöskään olisi sulattoa, joten ei näin ollen myöskään korkeita savupiippuja.
– Emme tule käyttämään myöskään uusia menetelmiä vaan vain hyviksi todettuja, Hoyer sanoo.
Louhintakorvaus maanomistajalle
Uuden kaivoslain mukaan myös maanomistajan tulee saada kohtuullista korvausta louhinnasta.
Ensiksikin se on 50 euroa vuodessa hehtaarilta.
Kaivoslain pykälässä mainitaan korvaukseksi kaivetusta metallista lisäksi 0,15% maailmanmarkkinahinnasta ja hyödynnetyistä tuotteista sen mukaan mitä viranomaistaho vahvistaa kohtuulliseksi suhteessa kaivetun tuotteen taloudelliseen arvoon tai kaivosluvan haltija ja maanomistaja sopivat.
Asetuksissa mainitaan investointikustannukset ja muut poistot korvauksen yhteydessä.
Kaivoslaissa mainitaan myös kohtuullinen sivutuotekorvaus.