Kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt alkaa tutkia Kuusamon liuskevyöhykettä nykyistä laajemmin.
Yhtiö kertoo aloittavansa laajat geologiset taustatutkimukset Kuusamossa, Posiolla ja Sallassa. Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt yhtiölle varauksen noin 900 neliökilometrin kokoiselle alueelle.
Seuraavan kahden vuoden aikana yhtiö kertoo tekevänsä Kuusamon liuskevyöhykkeenä tunnettua aluetta koskevaa laajaa geologista taustatutkimusta.
– Varaus antaa yhtiölle mahdollisuuden panostaa esimerkiksi GTK:n arkistotiedon sekä muun geologisen tiedon analysointiin. Varaus antaa yhtiölle etuoikeuden hakea malminetsintälupia alueella, yhtiön toimitusjohtaja Thomas Hoyer sanoo yhtiön lähettämässä tiedotteessa.
Tukesin päätöksen mukaan varaajan suunnitelmissa on jättää alueelle malminetsintälupahakemus, mikäli tutkimuksissa saadaan tuloksia jotka edellyttävät jatkotutkimuksia. Yhtiöllä on ollut varaus lähes samalla alueella aiemminkin.
Tutkimusta tullaan yhtiön mukaan tekemään paitsi olemassa olevaa tietoa analysoimalla myös elektromagneettisilla tutkimusmenetelmillä. Tämä tarkoittaa joko maan pinnalta tai ilmasta tehtävää tutkimusta, jossa sähkömagneettista tietoa keräämällä luodaan malleja maanpinnan alla sijaitsevista esiintymistä. Ensimmäiset elektromagneettiset tutkimukset yhtiö kertoo tekevänsä tammi-helmikuussa Kuusamon Käylän ja Posion Maaninkavaaran alueilla.
Hoyerin mukaan Latitude 66 Cobalt tulee tutkimusjakson jälkeen keskittymään malminetsintään nyt myönnettyä varausaluetta pienemmillä alueilla.
– Nyt meille on tärkeä saada tieteellinen kokonaiskuva Kuusamon liuskevyöhykkeestä. Alue kiinnostaa niin tutkijoita kuin eri kaivosalan toimijoita laajalti sen kobolttivarantojen takia. Tutkimme esimerkiksi geologisia merkkejä tunnettujen esiintymien ympärillä. Tämän pohjalta geologimme rakentavat malleja, jotka helpottavat ja tarkentavat malminetsintää tällä ja muilla alueilla, Hoyer kertoo.
Kaivosyhtiö kertoo ilmoittaneensa Tukesille luopuvansa välittömästi osasta nyt myönnettyjä varausalueita.
– Kymmenen kilometrin säteellä Rukalta ja Riisitunturilta ja puolen kilometrin etäisyydeltä keskeisiltä järviltä ja joilta emme tule tietoa keräämään. Nämä alueet eivät elinkeinojen yhteensovittamisen näkökulmasta sovellu malminetsintään, Hoyer sanoo tiedotteessa.
Hoyer ottaa tiedotteessa myös kantaa varauksesta syntyvään huoleen.
– Osaltaan huoli on syntynyt siksi että alalla on toimijoita, jotka tekevät varauksia, mutta eivät kerro avoimesti asukkaille keitä ovat, miksi ovat varauksen tehneet ja miten he työssään etenevät. Haluamme muuttaa alan toimintatapoja omalla esimerkillämme.
